Sisällysluettelo

Lammastilan johtaminen

Lammastilalla on tärkeää pysähtyä aika-ajoin pohtimaan mitä, miksi, miten ja milloin asioita tehdään, tarkastella saatuja tuloksia sekä suunnitella tuotantoa. Toimintaympäristö muuttuu jatkuvasti ja sen täytyy heijastua myös toimintaan. Näin pysytään mukana kehityksessä ja saadaan paras mahdollinen tulos. Tulosta ei mitata pelkästään rahassa. Sitä ovat myös mielekkäämpi työ sekä hyvinvoivat eläimet ja ympäristö.

CASE: Pitkään luomutuotannossa olleen, noin 200:lla risteytysuuhella tuotantoa pyörittävän tilan toiminnan syvemmästä pohdinnasta oli jo kulunut aikaa. Tilanväki koki tarpeelliseksi pysähtyä miettimään pitkän tähtäimen suunnitelmaa, tavoitetilaa, jota kohti 5 vuoden aikana pyritään. Lisäksi haluttiin hahmotella, kuinka käytännön työ parhaiten tukisi tilan tulevaisuuden visioita.

Alkuun kartoitettiin nykytilaa kysymyksin: millainen tuotanto on nyt, mikä sujuu, missä on suurimmat kehitystarpeet? Tila kuuluu kannattavuuskirjanpitoon, joten tuottavuusluvut olivat selvillä; katseet kohdistettiinkin suoraan pelloille ja lampolaan. Eläinaineksen, rehuntuotannon, rakennusten ja koneiden, työnhallinnan sekä tuotteiden markkinoinnin ajatusvirta siirrettiin nelikenttäanalyysiksi, jossa kunkin aihealueen vahvuuksia, kehityskohteita, mahdollisuuksia ja uhkia puntaroitiin näkyvästi fläppien avulla.

Katse tulevaisuuteen

Jokaisella lammastilalla tulisi olla visio, tavoitetila tulevaisuuteen 5-10 vuoden päähän. Selkeä tavoite mahdollistaa pitkäjänteisen kehitystyön ja helpottaa tuotannon suunnittelua. Visiota on syytä tarkistella olosuhteiden muuttuessa ja korjata tarvittaessa. Pohjana ovat tilan resurssit ja asiakkuudet. Miten peltopinta-ala, rakennukset ja työvoima riittävät, minne tuotteet myydään ja minkälaisia niiden tulee olla, jotta ne menisivät kaupaksi, minkälaiset mahdollisuudet on investoida resursseihin ja osaamiseen, miten hallitaan riskit?

CASE: Kun nykytilasta saatiin selkeä kuva, oli aika siirtyä pohtimaan tulevaisuutta. Mitä tästä eteenpäin, millainen tilan pitäisi olla tulevaisuudessa? Miten tuotantoympäristö muuttuu: markkinat, työvoima? Halutaanko laajentaa tai tehostaa nykytuotantoa?

Tilalla ei ole tarvetta laajentaa nykyistä tuotantoa. Eläinmäärän suhde viljelypinta-aloihin on tasapainossa, rakennukset ovat kunnossa ja tilan kannattavuus on ollut hyvä. Laajentamisen sijaan tuotantoa on mahdollista tehostaa: tehostamisen tavoitteena on tukiriippuvuuden vähentäminen. Työmäärän lisääntymistä halutaan kuitenkin välttää, koska vapaa-aikaan panostaminenkin on yksi tulevaisuuden päätavoitteista. Tilalla tiedostetaan, että lisää vapaa-aikaa saa vain työtehtäviä jakamalla ja ulkoistamalla. Osa peltotöistä onkin ulkoistettu ja tapa todettu toimivaksi. Pois tilalta loma-ajoiksi lähtemistä rasittaa kuitenkin huoli eläinten hoidon jättämisestä ”vieraan” käsiin. Omat eläintenhoitokäytännöt on hyvä miettiä niin selviksi, että kirjallisten toimintaohjeiden laatiminen lomittajaa varten on mahdollista.

Tuotantomalli

Tuotannon laajuus ja tuotantomalli(tuotantostrategia)määräytyvät lammastilan arvomaailman ja tavoitteiden mukaan. Kun tavoitetila on selvillä ja tuotantomalli on valittu, suunnitellaan varsinainen tuotanto ja aikataulutetaan se. Kehittymisen tueksi asetetaan tuotannolle tavoitteita, ja määritetään selkeitä,tuotantoa ja tulosta kuvaavia mittareita(esimerkiksi liikevaihto, myytyä lihaa kg / uuhi, karitsoiden nettopäiväkasvu g/pv, kg ka rehua/ ha, D-arvo…), joista voidaan seurata ollaanko menossa oikeaan suuntaan. Samalla mietitään, miten voidaan tehostaa toimintatapoja eri työvaiheissa. Rehuntuotanto, ruokintatyö ja eläinten hoitotoimenpiteet käydään läpi kriittisesti, ja tehdään tarvittavat muutokset. Työmäärän hallinta ja vastuiden jakaminen unohtuu helposti, mutta ovat erittäin tärkeitä, suoraan tilanväen jaksamiseen vaikuttavia tekijöitä. Talouden suunnittelussa huomioidaan myös käytännön toimenpiteiden vaikutukset.

CASE: Eläinaineksen kehittäminen on ollut tilalla viime vuosina vähäistä, eikä risteytyskäytännöissä ole ollut selkeää suunnitelmaa.

Eläinaineksen laadun heikkenemisen arveltiin jo näkyvän katraan tuotantotuloksissa: sikiävyydessä ja kasvunopeudessa. Tilanväen tehtävänä olikin määrittää raamit ”unelmauuhelle”, ihanne-emolle, joka soveltuu tilan olosuhteisiin ja tuotantomalliin. Karitsoiden kasvun seuraamiseksi ja parantamiseksi tila päätti aloittaa karitsoiden punnituksen myös 6-8 viikon iässä, teuraskypsyyspunnitusten lisäksi. Karitsoiden tiheämpi punnitus on mahdollista tilan nykyisellä vaakakalustolla, ja kun yhdistetään punnitukset muihin hoitotoimiin, lisätyötä ei merkittävästi synny. Punnitustulosten ajantasainen kirjaaminen tuotosseurantaohjelmaan auttaa sekä karitsoiden kasvun seuraamisessa, että uuhien valinnassa: terveys- ja rakennetietojen lisäksi uuhien emo-ominaisuuksille saadaan uusi mittari. Mittarit auttavat tilaa katraan risteytysohjelman päivittämisessä ja unelmauuhen luomisessa.

CASE: Peltojen suhteen tilan visio on hyvin selkeä

Pellon tulee palvella eläintuotantoa parhaalla mahdollisella tavalla. Kymmenen pisteen kysymys kuuluikin ”mitä pelloille pitäisi tehdä, jotta sieltä saadaan mitä halutaan?” Tila toivoo voivansa kasvattaa viljellyn laitumen osuutta. Peltolaidunalan lisäämisellä halutaan pienentää loispainetta ja tarjota karitsoille hyvin maittavaa, puhdasta laidunruohoa. Jotta tämä olisi mahdollista, säilörehunurmien satotasoa on nostettava. Luomutilan nurmissa palkokasveilla, etenkin apiloilla, on suuri merkitys. Täystiheiden, apilapitoisten säilörehunurmien ja toimivan viljelykierron saavuttamiseksi tila päättää pyytää asiantuntijan viljelyn suunnittelun ja peltojen kasvukunnon seuraamisen tueksi. Säilörehuista tehtävät analyysit toimivat sekä lähtötietoina eläinten ruokinnan suunnittelussa, että mittareina peltoviljelyn tavoitteiden seurannassa.

CASE: Tilan uuhet laiduntavat neljääkymmentä perinnebiotooppihehtaaria.

Alueet on aikanaan valittu laidunnettavan kohteen riittävän suuren koon, läheisen sijainnin ja kunnonkin mukaan. Perinnebiotooppien hoidon vaatimukset ohjaavat osin karitsoiden vieroittamisen ajankohtaa, jolloin hoitokohteille valitaan uuhet karitsoiden iän ja vieroittamisvalmiuden ehdoilla. Erityyppisten biotooppien tuottokyvyssä on havaittu selkeitä eroja, joten myös laiduntamaan lähtevän uuhilauman koko on harkittava tarkoin.

Kaikkea ei tarvitse tehdä itse

Joskus on hyvä ottaa lammasasiantuntija mukaan tavoitetilan, tuotantomallin, sekä tuotannon suunnitteluun, arviointiin ja vertailuun. Näin saadaan tilalle ulkopuolista näkemystä ja ideoita. Suunnittelun avuksi on kehitetty erilaisia työkaluja, joilla voidaan testata eri mallien tuottavuutta ja aikataulutusta.

CASE: Mitä tilan eläintuotannon tehostamiseksi olisi mahdollista tehdä?

Tilan tuottamasta karitsanlihasta puolet markkinoidaan suoraan ja puolet teurastamon kautta. Nykyisen mallin on todettu olevan helppo ja toimiva. Suoramyynnin osuutta olisi ehkä mahdollista kasvattaakin, sillä lähialueella vaikuttaisi olevan hyödyntämätöntä ostokapasiteettia. Suoramyynnin lisäämisen ei kuitenkaan haluta lisäävän tilan omaa työmäärää. Nykyisistä myyntituotteista ei aktiivisesti kerätä palautetta: liha on perusleikattunakin mennyt hyvin kaupaksi. Suoramyynnin lisääminen saattaa kuitenkin vaatia tuotekehitystä. Asiakastarpeiden kartoittaminen saattaisi auttaa myös tilan tuotannon tehostamisessa, esimerkiksi poistouuhien lihojen hyödyntämisessä.

Suunnitelmat käytäntöön

Kaiken pohtimisen ja suunnittelun jälkeen on kuitenkin usein suurin askel siirtää asiat käytännön toimintaan. Kaikkien tilalla työskentelevien on sitouduttava yhteisiin tavoitteisiin ja toimintatapoihin. Käytännön johtamisessa on tärkeää miettiä toimiva työnjako ja vastuualueet. Kaikkien tilan työntekijöiden tulisi tietää, mihin tuotannossa pyritään. Rehuntuotannossa on tiedettävä, millaista rehua katras eri tuotantovaiheissaan tarvitsee, ja toisaalta katraan kokoa voidaan joutua säätelemään saatujen rehumäärien mukaiseksi. Joskus joudutaan parantamaan omaa osaamista, jotta voidaan ottaa uusi toimintatapa käyttöön. Seuraamalla mittarituloksia ja vertaamalla niitä tavoitteisiin, nähdään, ollaanko tuotannossa menossa oikeaan suuntaan. Analysoimalla mittaustulokset ehditään poikkeamiin reagoida ajoissa.