Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio | Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
lammaswiki:lampaille_haitalliset_tai_myrkylliset_aineet_rehussa_ja_laitumella [2020/05/29 11:45] melisaj [Kasviestrogeenit] |
lammaswiki:lampaille_haitalliset_tai_myrkylliset_aineet_rehussa_ja_laitumella [2020/05/29 11:50] melisaj [Kasviestrogeenit] |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 7: | Rivi 7: | ||
| ===== Kasviestrogeenit ===== | ===== Kasviestrogeenit ===== | ||
| - | === Kasviestrogeenit lyhyesti === | + | === lyhyesti === |
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| * kasvien kasviestrogeenipitoisuuteen vaikuttavat tautien ja tuholaisten lisäksi mm. kasvilaji sekä viljelyolosuhteet | * kasvien kasviestrogeenipitoisuuteen vaikuttavat tautien ja tuholaisten lisäksi mm. kasvilaji sekä viljelyolosuhteet | ||
| * kasviestrogeenejä sisältäviä kasvilajeja ovat esimerkiksi apilat, mailaskasvit ja soijapapu | * kasviestrogeenejä sisältäviä kasvilajeja ovat esimerkiksi apilat, mailaskasvit ja soijapapu | ||
| + | * puna-apilassa on paljon kasviestrogeenejä | ||
| + | * astutuksen ja karitsoinnin aikana maksimissaan 20 % laitumesta tai säilörehusta puna-apilaa, kuivaheinästä 30 %, jotta ongelmilta vältytään | ||
| + | |||
| + | ----- | ||
| [{{:lammaswiki:coumestrol-cas-479-13-0.jpg?200 |Kuvassa kumestrolin kemiallinen rakenne. Alempana olevasta kuvasta huomaa selkeästi, miten kumestroli, estradioli ja ekvoli ovat keskenään samankaltaisia yhdisteitä((ABL Technology. 2019. Coumestrol | CAS-number: 479-13-0, https://www.albtechnology.com/coumestrol-cas-479-13-0.html))}}] Kasviestrogeenit ovat vakaita, kasveissa luontaisesti esiintyviä molekyylimassaltaan keveitä yhdisteitä, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan tai toiminnaltaan samatyyppisiä kuin nisäkkään oman hormonijärjestelmän erittämät estrogeenit, erityisesti estradioli. Kasviestrogeenit voivat matkia estrogeenien toimintaa, koska ne pääsevät kulkemaan solukalvon läpi ja olemaan vuorovaikutuksessa entsyymien ja hormonireseptoreiden kanssa. Fenolirengasrakenne mahdollistaa kasviestrogeenien kiinnittymisen estrogeenireseptoreihin ja sitä kautta vaikuttamaan mm. nisäkkään kiimaan. Kasveissa kasviestrogeenit eivät käyttäydy hormonien tavoin vaan ne ovat osa kasvien puolustuskykyä tuholaisia, homeita ja taudinaiheuttajia vastaan. Mailaskasvit, kuten sinimailanen, sekä jossain määrin myös valkoapila tuottavat kumestrolia biologisen stressin seurauksena, toisin kuin puna-apilat, joissa kasviestrogeenejä on aina jonkun verran olosuhteista riippumatta. Eniten kumestrolia sinimailasesta on löytynyt kukan nuppuvaiheen jälkeen, jolloin kasvi on erityisen haavoittuvainen. Terveessä mailaskasvustossa kasviestrogeenipitoisuus on alhainen. ((Reed, K. F. M. 2016, Fertility of Herbivores Consuming Phytoestrogen-containing Medicago and Trifolium Species, https://www.mdpi.com/2077-0472/6/3/35/htm)) Biologisella stressillä tarkoitetaan stressitilaa, joka aiheutuu muiden elollisten organismien aiheuttamista vahingoista. Näitä ovat mm. erilaisten kasvitautien ja tuhohyönteisten aiheuttamat tuhot. ((ScienceDirect. 2014. Biotic Stress. https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-sciences/biotic-stress)) | [{{:lammaswiki:coumestrol-cas-479-13-0.jpg?200 |Kuvassa kumestrolin kemiallinen rakenne. Alempana olevasta kuvasta huomaa selkeästi, miten kumestroli, estradioli ja ekvoli ovat keskenään samankaltaisia yhdisteitä((ABL Technology. 2019. Coumestrol | CAS-number: 479-13-0, https://www.albtechnology.com/coumestrol-cas-479-13-0.html))}}] Kasviestrogeenit ovat vakaita, kasveissa luontaisesti esiintyviä molekyylimassaltaan keveitä yhdisteitä, jotka ovat kemialliselta rakenteeltaan tai toiminnaltaan samatyyppisiä kuin nisäkkään oman hormonijärjestelmän erittämät estrogeenit, erityisesti estradioli. Kasviestrogeenit voivat matkia estrogeenien toimintaa, koska ne pääsevät kulkemaan solukalvon läpi ja olemaan vuorovaikutuksessa entsyymien ja hormonireseptoreiden kanssa. Fenolirengasrakenne mahdollistaa kasviestrogeenien kiinnittymisen estrogeenireseptoreihin ja sitä kautta vaikuttamaan mm. nisäkkään kiimaan. Kasveissa kasviestrogeenit eivät käyttäydy hormonien tavoin vaan ne ovat osa kasvien puolustuskykyä tuholaisia, homeita ja taudinaiheuttajia vastaan. Mailaskasvit, kuten sinimailanen, sekä jossain määrin myös valkoapila tuottavat kumestrolia biologisen stressin seurauksena, toisin kuin puna-apilat, joissa kasviestrogeenejä on aina jonkun verran olosuhteista riippumatta. Eniten kumestrolia sinimailasesta on löytynyt kukan nuppuvaiheen jälkeen, jolloin kasvi on erityisen haavoittuvainen. Terveessä mailaskasvustossa kasviestrogeenipitoisuus on alhainen. ((Reed, K. F. M. 2016, Fertility of Herbivores Consuming Phytoestrogen-containing Medicago and Trifolium Species, https://www.mdpi.com/2077-0472/6/3/35/htm)) Biologisella stressillä tarkoitetaan stressitilaa, joka aiheutuu muiden elollisten organismien aiheuttamista vahingoista. Näitä ovat mm. erilaisten kasvitautien ja tuhohyönteisten aiheuttamat tuhot. ((ScienceDirect. 2014. Biotic Stress. https://www.sciencedirect.com/topics/agricultural-and-biological-sciences/biotic-stress)) | ||
