Jäljet:

Erot

Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.

--- lammaswiki:lampaille_haitalliset_tai_myrkylliset_aineet_rehussa_ja_laitumella [2020/05/29 12:00]
melisaj [Mykotoksiinit eli hometoksiinit]
+++ lammaswiki:lampaille_haitalliset_tai_myrkylliset_aineet_rehussa_ja_laitumella [2020/05/30 19:48]
melisaj [Puna-apilan kasviestrogeenit]
@@ Rivi 42: / Rivi 42: @@
 [{{:lammaswiki:lajikkeiden_pitoisuudet.jpg?direct&200 |Kasviestrogeenipitoisuuksia eri puna-apilalajikkeista. Napsauta kuva isommaksi.}}]Oikealla olevaan taulukkoon on koottu kasviestrogeenipitoisuuksia eri puna-apilalajikkeista. Taulukkoon on valittu sellaiset Suomessa viljelykäytössä olevat puna-apilalajikkeet, joista on kasviestrogeenipitoisuus testattu joko Suomessa tai Ruotsissa. Taulukkoon on poimittu lajikkeita Ruokaviraston ylläpitämästä kansallisesta kasvilajikeluettelosta ((Ruokavirasto. 2019. Suomen kasvilajiketiedote. 4:2019. https://www.ruokavirasto.fi/globalassets/tietoa-meista/julkaisut/suomen-kasvinlajiketiedote/tiedote_2019_4.pdf)), Monivuotiset rehunurmet luomutuotannossa vihkotulosteesta ((ProAgria. 2019. Monivuotiset rehunurmet vihkotuloste. Tieto tuottamaan -sarja.
 https://proagria.fi/sites/default/files/attachment/monivuotiset_nurmet_vihkotulostus_2.pdf
-)) sekä MTT:n virallisten lajikekokeiden tuloksista Suomessa viljelykäytössä oleviin puna-apilalajikkeisiin. Lista ei välttämättä ole täydellinen. Ota huomioon, että taulukossa esiintyvien puna-apilalajikkeiden kasviestrogeenipitoisuudet ovat suuntaa antavia ja sääolosuhteilla, viljelytoimilla sekä korjuuasteella on suuri vaikutus kasvien lopullisiin estrogeenimääriin. Lisäksi tutkimus- ja näytteenottomenetelmät eroavat toisistaan. MTT:n tutkimuksessa näytteet analysoitiin nestekromatografiamenetelmällä. Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksessa käytettiin edellä mainitun lisäksi myös tarkempaa tandemimassaspektrometriä.
+)) sekä MTT:n virallisten lajikekokeiden tuloksista Suomessa viljelykäytössä oleviin puna-apilalajikkeisiin. Lista ei välttämättä ole täydellinen. Ota huomioon, että taulukossa esiintyvien puna-apilalajikkeiden kasviestrogeenipitoisuudet ovat suuntaa antavia ja sääolosuhteilla, viljelytoimilla sekä korjuuasteella on suuri vaikutus kasvien lopullisiin estrogeenimääriin. Lisäksi tutkimus- ja näytteenottomenetelmät eroavat toisistaan. MTT:n tutkimuksessa näytteet analysoitiin nestekromatografiamenetelmällä. Ruotsin maatalousyliopiston tutkimuksessa käytettiin edellä mainitun lisäksi myös tarkempaa tandemimassaspektrometriä. [{{ :lammaswiki:kasviestrogeenien_maeaeraeaen_vaikuttavat_tekijaet.jpg?direct&200|Kasviestrogeenien määrään vaikuttavat tekijät. Kuvan saa suuremmaksi napsauttamalla.}}]
 Kaikkein eniten kasviestrogeeneja esiintyy nuorissa versoissa voimakkaan kasvun aikaan keväällä sekä syksyn odelmassa. Viileä kasvukausi lisää kasviestrogeenien määrää puna-apiloissa, joten Pohjois-Suomessa ja Etelä-Suomessa kasvanut puna-apila eroaa estrogeenipitoisuudessa. Fosforiköyhässä maaperässä kasvanut apila sisältää enemmän kasviestrogeeneja kuin fosforipitoisella lannoitteella lannoitettu apila. Typen määrää lisättäessä apilan estrogeenimäärä ja raakavalkuaisen määrä laskee. Tärkeä tekijä rehun kasviestrogeenipitoisuudessa näyttäisi olevan rehun kuivuusaste. ((Kallela, K., Saastamoinen, I. & Saloniemi, H. 1993. Study of the phytoestrogen content of goat’s rue (Galega orientalis), alfalfa (Medicago sativa) and white clover (Trifolium repens). Agricultural Science Finland 2/1993. https://journal.fi/afs/article/view/72677/34466?acceptCookies=1))Joissain tutkimuksissa on tullut esille, että kasviestrogeenipitoisuuteen näyttäisi vaikuttavan myös puna-apilalajikkeen kromosomiluku. Diploidit lajikkeet, joiden kromosomiluku on normaali (2n), kasviestrogeenipitoisuus on pienempi ja tetraploidit lajikkeet, joiden kromosomiluku on nelinkertainen (4n) kasviestrogeenipitoisuus on suurempi. Osassa tutkimuksia eroja ei ole löydetty. ((Bernes, G., Gustavsson, A-M. & Höjer, A. 2017. Innehåll av fytoöstrogen i olika rödklöversorter. Sweriges lantbruksuniversitet. Raportti 1/2017. https://pub.epsilon.slu.se/14507/1/bernes_g_et_al_170718.pdf))
@@ Rivi 48: / Rivi 48: @@
 ==== Kasviestrogeenien vaikutus lampaisiin ====
-Kasviestrogeenien vaikutusta tuotantoeläimiin alettiin tutkia ensimmäisenä Australiassa vuonna 1965, missä maa-apila laitumilla laiduntavilla lammaslaumoilla oli isoja hedelmällisyysongelmia. Tutkimuksissa todettiin, että kasviestrogeenejä sisältävät kasvit voivat rehukäytössä aiheuttaa eläimille hedelmällisyysongelmia. ((Reed, K. F. M. 2016, Fertility of Herbivores Consuming Phytoestrogen-containing Medicago and Trifolium Species, https://www.mdpi.com/2077-0472/6/3/35/htm)) Nautaan verrattuna lammas näyttäisi olevan kuitenkin herkempi kasviestrogeeneille. Vaikka kumpikin eläinlaji on märehtijä ja kasviestrogeenit metabolisoituvat pötsissä samalla tavalla, ruuansulatuskanavan epiteelikudoksessa (eli pintakudoksessa) on ilmeisesti eroja. Tästä syystä ekvolia ei imeydy ruuansulatuskanavasta muualle elimistöön naudoilla yhtä tehokkaasti kuin lampailla. Yksimahaiset ovat märehtijöitä herkempiä kasviestrogeeneille, koska niillä ei ole pötsimikrobeja hajottamassa isoflavoneita harmittomiksi yhdisteiksi. Suurin osa päivittäisestä rehuannoksesta on oltava kasviestrogeenipitoista kasvimassaa, jotta vaikutukset ovat havaittavissa. Satunnainen tai lyhytaikainen (muutama päivä) runsas kasviestrogeenien saanti ei pitäisi vaikuttaa eläinten terveyteen negatiivisesti. ((Dadáková, K., Kašparovská, J., Kašparovský, T. & Křížová, L. 2019. Isoflavones. Molecules 24 (6). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6470817/))
+Kasviestrogeenien vaikutusta tuotantoeläimiin alettiin tutkia ensimmäisenä Australiassa vuonna 1965, missä maa-apila laitumilla laiduntavilla lammaslaumoilla oli isoja hedelmällisyysongelmia. Tutkimuksissa todettiin, että kasviestrogeenejä sisältävät kasvit voivat rehukäytössä aiheuttaa eläimille hedelmällisyysongelmia. ((Reed, K. F. M. 2016, Fertility of Herbivores Consuming Phytoestrogen-containing Medicago and Trifolium Species, https://www.mdpi.com/2077-0472/6/3/35/htm)) Nautaan verrattuna lammas näyttäisi olevan kuitenkin herkempi kasviestrogeeneille. Vaikka kumpikin eläinlaji on märehtijä ja kasviestrogeenit metabolisoituvat pötsissä samalla tavalla, ruuansulatuskanavan epiteelikudoksessa (eli pintakudoksessa) on ilmeisesti eroja. Tästä syystä ekvolia ei imeydy ruuansulatuskanavasta muualle elimistöön naudoilla yhtä tehokkaasti kuin lampailla. Toinen teoria selittämään lampaiden herkkyyttä kasviestrogeeneille on se, että lampaan kohdussa on kaksinkertainen määrä estrogeenireseptoreita lehmään verrattuna ((Karjalainen, M. 2008. Märehtijöiden rehujen isoflavonit ja niiden pitoisuudet plasmassa. Eläinlääketieteen lisensiaatin tutkielma. Helsingin yliopisto, eläinlääketieteellinen tiedekunta. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/1975/8321/lisensiaatin_tutkielma_Karjalainen_Marika_2008.pdf?sequence=3&isAllowed=y )).  Yksimahaiset ovat märehtijöitä herkempiä kasviestrogeeneille, koska niillä ei ole pötsimikrobeja hajottamassa isoflavoneita harmittomiksi yhdisteiksi. Suurin osa päivittäisestä rehuannoksesta on oltava kasviestrogeenipitoista kasvimassaa, jotta vaikutukset ovat havaittavissa. Satunnainen tai lyhytaikainen (muutama päivä) runsas kasviestrogeenien saanti ei pitäisi vaikuttaa eläinten terveyteen negatiivisesti. ((Dadáková, K., Kašparovská, J., Kašparovský, T. & Křížová, L. 2019. Isoflavones. Molecules 24 (6). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6470817/))
 Kasviestrogeenien kiinnittyminen uuhen estrogeenireseptoreihin voi sotkea uuhen kiimakierron, jolloin kiima voi muuttua epäsäännölliseksi tai myöhästyä. Kasviestrogeenipitoista rehua saaneet uuhet ovat tutkimuksissa ovuloineet huonommin. Uuhen kohdunkaulassa voi esiintyä muutoksia ja lisääntynyt limaneritys vaikeuttaa siittiöiden etenemistä, mikä johtaa siihen, että hedelmöittymistä ei tapahdu. Oireina voivat olla myös on munasarjakystat ja utaremuutokset. Tiineiden uuhien runsas kasviestrogeenien saanti voi johtaa luomisiin. Uuhikaritsoilla voi esiintyä ennenaikaista kiimaa, epänormaalia maitorauhasten kehitystä tai maidoneritystä. Yli 4 – 5 kuukautta jatkunut puhtaan puna-apilarehun syöttäminen voi johtaa pysyvään hedelmättömyyteen. Runsaasti kasviestrogeenejä saaneet uuhet ovat myös vaarassa sairastua kohdunlaskeumaan ((Reed, K. F. M. 2016, Fertility of Herbivores Consuming Phytoestrogen-containing Medicago and Trifolium Species, https://www.mdpi.com/2077-0472/6/3/35/htm))((Dadáková, K., Kašparovská, J., Kašparovský, T. & Křížová, L. 2019. Isoflavones. Molecules 24 (6). https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC6470817/))

Erot

Haku

Hyödyllisiä linkkejä

Päivittäjän opas