Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
lammaswiki:suurpetojen_torjunta_lammastilalla [2014/11/06 14:12] niina [Mitä tehdä kun suurpedot aiheuttavat vahinkoa tuotantoeläimille?] |
lammaswiki:suurpetojen_torjunta_lammastilalla [2014/11/10 08:06] niina [Mitä tehdä kun suurpedot aiheuttavat vahinkoa tuotantoeläimille?] |
||
---|---|---|---|
Rivi 9: | Rivi 9: | ||
Lammas on pienen kokonsa vuoksi helppo saalis suurpedoille, eikä aiheuta yksinäisellekään suurpedolle loukkaantumisen riskiä. Lammastaloudelle vahingollisia suurpedoista ovat lähinnä karhu ja susi. Aikoinaan karhu ja susi olivat lainsuojattomia, joista maksettiin jopa tapporahaa. Karhunmetsästys ei vaatinut metsästyskorttia eikä metsästysoikeutta. Karhun metsästys oli ympärivuotista, ja karhunkierroksia myytiin varakkaille henkilöille. 1900- luvun puolivälissä lammastalous alkoi hiipua Suomen itärajan kunnissa. | Lammas on pienen kokonsa vuoksi helppo saalis suurpedoille, eikä aiheuta yksinäisellekään suurpedolle loukkaantumisen riskiä. Lammastaloudelle vahingollisia suurpedoista ovat lähinnä karhu ja susi. Aikoinaan karhu ja susi olivat lainsuojattomia, joista maksettiin jopa tapporahaa. Karhunmetsästys ei vaatinut metsästyskorttia eikä metsästysoikeutta. Karhun metsästys oli ympärivuotista, ja karhunkierroksia myytiin varakkaille henkilöille. 1900- luvun puolivälissä lammastalous alkoi hiipua Suomen itärajan kunnissa. | ||
- | Lampaan kasvatus ja jalostus alkoi elpyä uudestaan 1980 luvulla. Samaan aikaan uudistettiin myös metsästyslakia. Kaikki suurpedot rauhoitettiin vuoden 1993 metsästyslakiuudistuksessa: suurpetojen metsästys sidottiin pyyntilupaan ja metsästysoikeuteen. Suurpetokannat kääntyivät selvään kasvuun samaan aikaan lammastalouden kanssa. Ensimmäiset merkittävät suden aiheuttamat vahingot sattuivat 1990 luvun alkupuolella Liperissä sijainneella jalostuslampolalla. Tämän jälkeen sudet ja karhut ovat aiheuttaneet vahinkoa kesäaikaan laiduntaville lampaille, ja menneet sisään jopa lampoloihin. | + | Lampaan kasvatus ja jalostus alkoi elpyä uudestaan 1980- luvulla. Samaan aikaan uudistettiin myös metsästyslakia. Kaikki suurpedot rauhoitettiin vuoden 1993 metsästyslakiuudistuksessa: suurpetojen metsästys sidottiin pyyntilupaan ja metsästysoikeuteen. Suurpetokannat kääntyivät selvään kasvuun samaan aikaan lammastalouden kanssa. Ensimmäiset merkittävät suden aiheuttamat vahingot sattuivat 1990- luvun alkupuolella Liperissä sijainneella jalostuslampolalla. Tämän jälkeen sudet ja karhut ovat aiheuttaneet vahinkoa kesäaikaan laiduntaville lampaille, ja menneet sisään jopa lampoloihin. |
===== Aitaamisella suojaa kotieläimille ===== | ===== Aitaamisella suojaa kotieläimille ===== | ||
Rivi 20: | Rivi 20: | ||
Jos on pelättävissä, että vahinko jatkuu tai lähipiirissä on tapahtunut suurpetojen aiheuttamaa vahinkoa ja uhkaa, mikä voi kohdistua myös omiin tuotantoeläimiin, voi tuottaja hakea tuotantoeläinten suojaksi petoaitaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta. Aluetoimisto ohjeistaa petoaidan hakijaa, ja toimistolta saa sähköisen petoaitahakemuksen. Suomen riistakeskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä erityisavustusta suurpetovahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Tällä avustuksella riistakeskus rahoittaa petoaitojen hankintaa. Petoaidasta tehdään viiden vuoden vuokrasopimus, josta ei peritä vuokraa, vaan asetetaan ehtoja aidan pystytykseen ja kunnossapitoon. Sopimuskauden päätyttyä aita siirtyy hakijan omistukseen, mikäli eläintenpito tilalla jatkuu. Jos eläintenpito tilalla päättyy kesken sopimuskauden, tulee hakijan toimittaa aitamateriaali riistakeskuksen osoittamaan paikkaan. | Jos on pelättävissä, että vahinko jatkuu tai lähipiirissä on tapahtunut suurpetojen aiheuttamaa vahinkoa ja uhkaa, mikä voi kohdistua myös omiin tuotantoeläimiin, voi tuottaja hakea tuotantoeläinten suojaksi petoaitaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta. Aluetoimisto ohjeistaa petoaidan hakijaa, ja toimistolta saa sähköisen petoaitahakemuksen. Suomen riistakeskus on saanut Maa- ja metsätalousministeriöltä erityisavustusta suurpetovahinkojen ennalta ehkäisemiseksi. Tällä avustuksella riistakeskus rahoittaa petoaitojen hankintaa. Petoaidasta tehdään viiden vuoden vuokrasopimus, josta ei peritä vuokraa, vaan asetetaan ehtoja aidan pystytykseen ja kunnossapitoon. Sopimuskauden päätyttyä aita siirtyy hakijan omistukseen, mikäli eläintenpito tilalla jatkuu. Jos eläintenpito tilalla päättyy kesken sopimuskauden, tulee hakijan toimittaa aitamateriaali riistakeskuksen osoittamaan paikkaan. | ||
+ | |||
+ | {{ :lammaswiki:seitsenjohteinen_petoaita.jpg?nolink&300|}} | ||
| | ||