JOHDANTO

Suomalainen maatalous tarvitsee uusia tuotantosuuntia pysyäkseen kannattavana. Yksi jo maailmalla yleinen, mutta Suomessa vielä harvinainen tuotantosuunta on lampaanmaidontuotanto. Lammastalous on tällä hetkellä maassamme nosteessa ja uusia lampoloita perustetaan jatkuvasti. Tämä luo tuottajille mahdollisuuden erikoistua vielä harvinaisempiin tuotantosuuntiin lammastalouden sisällä, kuten esimerkiksi maidontuotantoon.

Lampaanmaidontuotannossa suomalaisella tilalla uuhet karitsoivat keväällä ja ne imettävät karitsojaan puolitoista kuukautta, kunnes ne vieroitetaan. Uuhia lypsetään noin neljän kuukauden ajan (TS 2016) tai niin kauan, kun maitoa tulee. Ne astutetaan uudelleen syksyllä, ne kantavat viisi kuukautta ja karitsoivat taas keväällä, jolloin lypsykausi jälleen alkaa. Lypsykausi voi olla ajoitettu myös talvelle (Martha Förbundet s.a.). Uuhesta saadaan suomalaisella tilalla maitoa yhdellä lypsykerralla noin puolesta kilosta kiloon ja lampaita lypsetään kahdesti päivässä (TS 2016).

Tässä raportissa tutustumme lampaanmaidontuotantoon ja käymme läpi sen mahdollisuuksia markkinoilla. Raportti toteutetaan koulutyönä Savonia-ammattikorkeakoulussa yhteistyössä Etelä-Savon ProAgrian Katras-hankkeen kanssa. Raportin tavoitteena on tutustuttaa ihmiset lampaanmaidontuotantoon ja kannustaa tuottajia kokeilemaan uusia tuotantosuuntia.

LAMPAANMAIDON KOOSTUMUS

Lampaanmaidolla on lehmänmaitoon verrattuna erilainen valkuaisainerakenne, joka tekee siitä keltaisen, kermaisen ja täyteläisen. Verrattuna lehmänmaidon proteiinimäärään 100 grammassa, joka on 3,2%, on lampaanmaidossa proteiinia jopa 6,2%. Vuohella vastaavasti proteiinia on 100 grammassa 3,4%. Rasvaa lampaanmaidossa on 7,9%, kun lehmänmaidossa on vain 3,6% ja vuohenmaidossa 3,8%. Tästä johtuu lampaanmaidon kermaisuus ja keltaisuus. (Maito ja terveys ry s.a. b.)

Laktoosia lampaanmaidossa on 4,9%, joka on enemmän, kuin lehmänmaidossa. Lehmänmaidossa laktoosia on 4,7% ja vuohenmaidossa 4,1%. Tämän perusteella voisi siis olla, että vuohenmaito olisi parempi vaihtoehto laktoosi-intoleranssista kärsiville. Kalsiumia lampaanmaidossa on 193mg/100g ja fosforia 158mg/100g, lehmänmaidossa kalsiumia on vain 122mg/100g ja fosforiakin vain 119mg/100g ja vuohenmaidossakin kalsiumia on vain 134mg/100g ja fosforia 121mg/100g. (Maito ja terveys ry s.a. b.)

Lampaanmaito on siis ylivoimaisesti kalsiumpitoisempaa ja näin ollen luustolle parempaa. Vuohenmaidossakin on enemmän kalsiumia, kuin lehmänmaidossa. Riippuen maidon koostumuksesta ja valmistettavan juuston laadusta (kovat ja pehmeät juustot) maitoa menee yhteen juustokiloon 2-7 litraa, kun lehmänmaitoa voi mennä noin 7-10 litraa.

Lampaanmaito sisältää kalsiumin ja fosforin lisäksi myös luonnostaan runsaasti mineraaleja, sekä rautaa, proteiinia, kaliumia ja natriumia. Vitamiineista löytyy A-, B1-, B2-, B6-, C- ja E. (World Population food.) Rasvattomissa lehmänmaidoissa ei ole A-vitamiinia, osa C-vitamiinistakin häviää pastöroinnissa ja varastoinnin aikana sekä D-vitamiiniakin joudutaan lisäämään (Maito ja terveys ry s.a. a.).

LAMPAANMAIDOSTA SAATAVAT TUOTTEET

Lampaanmaidosta on mahdollista jalostaa monia erilaisia tuotteita, aivan kuten lehmänmaidostakin. Lampaanmaidosta tehdyt tuotteet ovat gourmet-ruokaa. Yleisimpiä ja kuluttajien suosimia lampaanmaidosta jalostettavia tuotteita Suomessa ovat jogurtti, jäätelö ja juusto. Näiden lisäksi lampaanmaidosta voidaan tuottaa ja siitä on tuotettu ulkomailla maitotiivistettä, maitojauhetta, voita, kermaa ja rahkaa. Lampaanmaitoa voi myös myydä raakana sellaisenaan. (Panday 2007.)

Lampaanmaitotuotteet kiinnostavat monia. Lammastuotannon imago on tällä hetkellä kuluttajien silmissä hyvä, mikä voi kasvattaa ihmisten intoa kokeilla ja siirtyä lampaanmaitotuotteiden pariin.

Erilaisilta keskustelupalstoilta voi lukea ihmisten kokemuksia siitä, kuinka osa maitoallergioista pystyy käyttämään lampaanmaitotuotteita, vaikka muut maidot aiheuttavat allergisia reaktioita. Elintarviketurvallisuusviraston Eviran sivuilla kuitenkin lukee, että lampaanmaito sisältää samoja proteiineja, kuin lehmänmaito, minkä vuoksi monet allergikot eivät pysty käyttämään lampaanmaitoa. Lähteessä puhutaan kuitenkin vain ”monista” eikä kaikista, joten ihmisten kertomukset lampaanmaidon sopimisesta joillekin allergikoille voivat osua oikeaan.

RAVINTOLAT JA JATKOJALOSTAJAT

Toteutimme tämän työn osana Tutkimusmenetelmät-opintojaksolla kyselyn Itä-Suomen alueella toimiville ravintolayrityksille, jossa kartoitimme, olisivatko he kiinnostuneita käyttämään lampaanmaitotuotteita raaka-aineinaan. Kyselyn yhteistyökumppanina toimi Katras-hanke. Kysely toimitettiin 384 ravintola- ja kahvilayritykselle Itä-Suomen alueella, mutta vastauksia saimme suuresta kohderyhmästä huolimatta vain 22 kappaletta.

Vastaajista 77 prosentille lampaanmaito ei ollut ennestään tuttu raaka-aine. Heille, jotka olivat käyttäneet lampaanmaitoa aiemmin, kypsytetty juusto oli kaikkein tunnetuin (80%). Muita tunnettuja raaka-aineita olivat maito, jäätelö, voi, tuorejuusto ja jogurtti.

Kysyimme kuinka monta prosenttia vastaajista olisi valmis ottamaan lampaanmaidon jatkojalosteita valikoimaansa, jos niitä olisi tarjolla. Suuria eroja vastausten välillä ei ollut, mutta vastaajista 36 prosenttia olisi ollut valmis ottamaan tuotteita valikoimiinsa. 32 prosenttia ei ottaisi ja saman verran oli epävarmoja.

TARVITTAVAT INVESTOINNIT JA RAKENNUKSET

Lampolan rakennuskustannukset

Lampola voi olla vanhasta navetasta tai muusta sellaisesta muutettu rakennus, jolloin kustannukset eivät kasva suuriksi. Lypsyasema, maitohuone ja lypsylaitteisto ovat tällöin suurin investointi. Lämmin lampola voi tuoda ongelmia, jos ilmatilaa ja ilmanvaihtoa ei ole riittävästi. Lampaan villa voi huopaantua tällöin. Toki myös kylmälampolassa täytyy ottaa tämä huomioon.

Maitohuoneen rakennuskustannukset

Maitohuonetta ei ole välttämätöntä rakentaa, jos on kyseessä vanha rakennus esim. Navetta, jossa on maitohuoneeksi soveltuva tila jo valmiina, jota on aiemmin käytetty vaikka varastona. Jos kyseessä on entinen kylmälampola (tai uudisrakennus), voi tulla kyseeseen, että maitohuone joudutaan rakentamaan. Maitohuoneen tulee olla eristetty. Sen koko voisi olla esim. 3x4m riippuen tilatankin koosta. Maitohuoneen ollessa märkätila vedeneristys on tarpeen. Maitohuoneen kustannuksiin kuuluu seinät, lämpöeristys, vedeneristys, lypsylaitteisto, maitotankki, pesuri vesiputkisto, hanat ja altaat. Ilmanvaihdon hinta voi vaihdella riippuen ratkaisusta.

Jatkojalostustilojen rakennuskustannukset

Jatkojalostustilojen (elintarviketilat) hinta määräytyy sen mukaan, onko valmis rakennus, joka muutetaan elintarviketilaksi vai rakennetaanko alusta asti. Myös ratkaisut vaikuttavat suuresti.

Ilmoitetulla elintarvikehuoneistolla ja laitoksella eli hyväksytyllä elintarvikehuoneistolla (laitoksesta voi myydä enemmän kauppoihin) on eri vaatimukset. (Hami 2013-2014 a.)

Listeria- ja salmonellapintapuhtausnäytteet tulee ottaa 1-6 kertaa vuodessa riippuen vuosittaisesta raakamaidon käsittelymäärästä. Lisäksi tarkkaillaan aerobisia mikro-organismeja eli kokonaisbakteereita.

Pesulaitteiston toimivuutta on tarkkailtava jatkuvasti. Talousveden laatuun kiinnitetään erityistä huomiota. Käsienpesupaikkoja tulee olla riittävästi. (JIK-peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2013)

RUOKINTA

Pienen kokonsa vuoksi lammas ei ole tehokas kuidun hyväksikäyttäjä, joten se tarvitsee lehtevää ja hyvin sulavaa karkearehua. Märehtijänä lammas on hyvin herkkä nopeille ruokinnan muutoksille, joten ruokinnassa ei saa tehdä nopeita muutoksia tai lisäyksiä, vaan uuteen rehuun/rehun komponenttiin lammas täytyy totuttaa asteittain. Lampailla on oltava rehun lisäksi aina tarjolla puhdasta juomavettä puhtaasta astiasta.

Lypsävää uuhta ruokitaan maidontuotannon ja sen mukaan, montako karitsaa sillä on. Lypsämistä voidaan verrata hyvin yhteen karitsaan eli jos uuhella on kaksi karitsaa ja lisäksi sitä lypsetään, pitää uuhta ruokkia niin, kuin sillä olisi vähintään kolme karitsaa. Lampailla syöntikyky on tuotantoa rajoittava tekijä ja etenkin lopputiineydessä ja lypsykaudella uuhi tarvitsee paljon energiaa, joten rehuannosta täytyy silloin väkevöittää valkuais- ja väkirehuilla.

Viljana lypsylampaille käytetään mieluiten kokonaista kauraa tai kaura-ohra -seosta ja mieluummin kaurapitoisempi seos, koska ohra lisää virtsakivien riskiä ja rasvoittaa. Valkuaisrehuna voi käyttää rypsin lisäksi mm. hernettä, härkäpapua ja pellavaa. Lypsäville lampaille täytyy antaa rypsitiivistettä jopa 35 % väkirehusta. Rypsiä on annettava enemmän kuivaheinäruokinnalla, kuin säilörehuruokinnalla. Melassileikettä olisi hyvä olla noin 10 % väkirehusta. Lampaille voi antaa hyvin myös juureksia ja leipiä. Tavalliset nautarehut eivät sovi lampaille, sillä ne sisältävät liian paljon kuparia!

Laidunkauden (noin kesä-elokuu) aikana lammas ei tarvitse lisäksi muuta kuin kivennäiset, suolakiven ja tietenkin raikasta vettä. Ummessaoloaikana (astutus- ja tiineysaikana) uuhille riittää perus ylläpitoruokinta. Tiineyden viimeisellä neljänneksellä väkirehumäärää aletaan hiljattain nostaa.

Tässä yksi lypsykauden ruokinta esimerkki: Lypsettävä uuhi, joka imettää lisäksi kahta karitsaa: Heinää/säilörehua vapaasti, 2l kauraa, 6dl rypsiä, 3dl melassia, kivennäiset ja ruokintakalkki. (Talvisin lisäksi ADE+seleeni vitamiinia.)

LÄHTEET JA TUOTETTU AINEISTO

EVIRA, Maito, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.evira.fi/elintarvikkeet/tietoa-elintarvikkeista/ruoka-allergeenit/yleisimmat-ruoka-allergian-aiheuttajat/maito/

FARMIT: Lampaille soveltuva ruokinta. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: https://www.farmit.net/kotielain/lammas/ruokintaesimerkki

HAMI 2013-2014 a. Hyväksytty elintarvikehuoneisto eli laitos. [Viitattu 2019-01-16] Saatavissa: http://www.hami.fi/pienmeijerihanke/hyvien-kaytantojen-opas/tila-ja-laitevaatimukset/Sivut/Hyväksytty-elintarvikehuoneisto-eli-laitos.aspx

LammasWiki: Lampaan ruokinta. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:lampaan_ruokinta https://www.jikky.fi/files/1981/8_JIKOhje_rakenteet.pdf

LASANEN, Suvianne 2012. Karppaus ja perhe. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: http://karppausjaperhe.blogspot.fi/2011/12/lampaan-maito-lypsaminen-ja-lypsimet.html

LUOSTARINEN, Henna 2013. Hakapelto: Lampaan hoito-ohje. [Viitattu 2018-03-24.] Saatavissa: https://www.hakapelto.fi/lampaan-hoito-ja-ruokinta

MAITO JA TERVEYS RY s.a. a. Maidon vitamiinit. [Viitattu 2018/3.] Saatavissa: https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/maidon-vitamiinit.html

MAITO JA TERVEYS RY s.a. b. Mitä maito on? [Viitattu 2018/3.] Saatavissa: https://www.maitojaterveys.fi/maitotietoa/mita-maito-on.html

MARTHA FÖRBUNDET s.a. Fårost från Skimra gård. Rena råvaror [verkkolehti]. [Viitattu 2018-12-17.] Saatavissa: https://www.yumpu.com/sv/document/view/20203093/rena-ravaror-svenska-nu/19

SCIENCEDIRECT, Goat and sheep milk products other than cheeses and yoghurt, [Viitattu 2018/03.] Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0921448806002483#!


Hyödyllisiä linkkejä
Päivittäjän opas
Lataa itsellesi päivittäjän ohjekirja oheisesta linkistä. Klikkaa linkin päällä hiiren oikeaa ja valitse 'Tallenna nimellä'.