Erot
Tämä näyttää erot valitun ja nykyisen version kesken tästä sivusta.
| Both sides previous revision Edellinen revisio Seuraava revisio | Edellinen revisio Seuraava revisio Both sides next revision | ||
|
lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2020/05/08 13:28] sanni_h |
lammaswiki:lampaanmaidontuotanto [2020/05/08 14:16] sanni_h |
||
|---|---|---|---|
| Rivi 128: | Rivi 128: | ||
| | | ||
| - | Vuonna 2015 lampaanmaitoa tuotettiin Euroopassa (kuva 12) 2,8 miljoonaa tonnia, kun lehmänmaitoa tuotettiin 162,8 miljoonaa tonnia. Vuohenmaitoa tuotettiin 2,2 miljoonaa tonnia eli hieman vähemmän kuin lampaanmaitoa Eurostatin (2015) mukaan. (Rossi 2017.) Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) Lähi-idän päätuotantomaissa tuotettiin 2,340 miljoonaa tonnia ja Afrikan päätuotantomaissa 1,304 miljoonaa tonnia ja Kiinassa 1,072 miljoonaa tonnia lampaanmaitoa vuonna 2007 FAO:n (2009) mukaan (Rancourt ja Carrère 2011). USA:ssa lampaanmaidontuotanto on pieni tuotannonala. Eniten lampaanmaitomeijereitä on Upper Midwestissä ja New Englandissa. Myös muissa osavaltioissa on meijereitä, mutta silti kasvunvaraa olisi sillä suurin osa USA:n lampaanmaitojuustoista on tuontitavaraa (Schoenian 2019). Lampaanmaitoa pidetään herkkuna myös Yhdysvalloissa, kuten monessa muussa maassa (Balthazar ym. 2017). | + | Vuonna 2015 lampaanmaitoa tuotettiin Euroopassa (kuva 1) 2,8 miljoonaa tonnia, kun lehmänmaitoa tuotettiin 162,8 miljoonaa tonnia. Vuohenmaitoa tuotettiin 2,2 miljoonaa tonnia eli hieman vähemmän kuin lampaanmaitoa Eurostatin (2015) mukaan. (Rossi 2017.) Välimeren maissa ja Lähi-Idässä lampaanmaidontuotanto on merkittävä osa maatalouden taloudellista tuottoa. (Balthazar ym. 2017.) Lähi-idän päätuotantomaissa tuotettiin 2,340 miljoonaa tonnia ja Afrikan päätuotantomaissa 1,304 miljoonaa tonnia ja Kiinassa 1,072 miljoonaa tonnia lampaanmaitoa vuonna 2007 FAO:n (2009) mukaan (Rancourt ja Carrère 2011). USA:ssa lampaanmaidontuotanto on pieni tuotannonala. Eniten lampaanmaitomeijereitä on Upper Midwestissä ja New Englandissa. Myös muissa osavaltioissa on meijereitä, mutta silti kasvunvaraa olisi sillä suurin osa USA:n lampaanmaitojuustoista on tuontitavaraa (Schoenian 2019). Lampaanmaitoa pidetään herkkuna myös Yhdysvalloissa, kuten monessa muussa maassa (Balthazar ym. 2017). |
| {{:lammaswiki:lampaiden_lypsyae_hawkes.png?200|}} | {{:lammaswiki:lampaiden_lypsyae_hawkes.png?200|}} | ||
| - | KUVA Lampaiden lypsyä Iso-Britanniassa (Kuva:Alan Hawkes 2009)(kuva suurenee klikkaamalla) | + | KUVA 1. Lampaiden lypsyä Iso-Britanniassa (Kuva:Alan Hawkes 2009) (kuva suurenee klikkaamalla) |
| Espanjassa lampaanmaitoa tuotettiin 512 miljoonaa kiloa vuonna 2017 Ministry of agriculture, food and environmentin mukaan (Statista 2019 a). Agresten eli Ranskan maatalous- ja ravintoministeriön mukaan Ranskassa lampaanmaitoa on tuotettu 279 miljoonaa kiloa (Statista 2019 b). | Espanjassa lampaanmaitoa tuotettiin 512 miljoonaa kiloa vuonna 2017 Ministry of agriculture, food and environmentin mukaan (Statista 2019 a). Agresten eli Ranskan maatalous- ja ravintoministeriön mukaan Ranskassa lampaanmaitoa on tuotettu 279 miljoonaa kiloa (Statista 2019 b). | ||
| Rivi 139: | Rivi 139: | ||
| Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa, esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan, sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.) | Turkissa lampureita noin 4 miljoonaa. Lampaanliha ja maito ovat suosittuja. Lampaanmaito on siellä vuohenmaitoa suositumpaa, esimerkiksi juusto ja jogurtti ovat suosittuja. Suosituin rotu siellä on valkoinen Karaman. Sieltä viedään lampaanmaitotuotteita Libanoniin, Kuwaitiin, and Dubaihin. Kreikassa lampaanliha ja lampaanmaito ovat taloudellisesti tärkeitä maatalouden tuotantosuuntia. Lampaanmaitoa myydään siellä sellaisenaan, sekä jogurtiksi ja juustoksi jalostettuna. Syyriassa yleisin rotu on Awassi, sen maito on hyvälaatuista ja rasvaista. Syyrian käytetyimpiä karjasta saatavia tuotteita ovat lampaanliha ja -maito. Lammastuotanto on tärkeää myös Syyrian taloudelle. Lampaat laiduntavat vuorilla keväisin ja ne siirretään erämaahan talveksi. Haasteita lammastuotannolle Syyriassa ovat rehun ja laidunalan puute. (Misachi 2017.) | ||
| - | TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.)(taulukko suurenee klikkaamalla) | + | TAULUKKO 2. Lampaanmaitotuotoksia maittain (Misachi 2017.) (taulukko suurenee klikkaamalla) |
| {{:lammaswiki:lampaanmaidontuotanto_maittain_muk._misachi_2017.png?200|}} | {{:lammaswiki:lampaanmaidontuotanto_maittain_muk._misachi_2017.png?200|}} | ||
| Rivi 147: | Rivi 147: | ||
| 1500-luvulla lampaanmaidosta on tehty juustoa Suomen kuninkaankartanoissa Kustaa Vaasan vaatimuksesta. Esimerkiksi Mustasaaren kuninkaankartanon tiedoista on saatu selville, että siellä on tuotettu lampaanmaitoa. Pietarsaaressa Pinonäsissä on lypsetty 12 viikon ajan 70 lammasta ja lammasta kohden on saatu 600-700 grammaa juustoa vuonna 1557. Samana vuonna Ruissalon kuninkaankartanossa Turussa lypsettiin 130 lammasta, joista saatiin keskimäärin reilu kilo juustoa yhtä eläintä kohti. Lisäksi tietoja juustontuotannosta on säilynyt ainakin Helsingin, Kaarinan Kuusiston ja Perniön Näsin kuninkaankartanoista. (Bläuer 2015.) | 1500-luvulla lampaanmaidosta on tehty juustoa Suomen kuninkaankartanoissa Kustaa Vaasan vaatimuksesta. Esimerkiksi Mustasaaren kuninkaankartanon tiedoista on saatu selville, että siellä on tuotettu lampaanmaitoa. Pietarsaaressa Pinonäsissä on lypsetty 12 viikon ajan 70 lammasta ja lammasta kohden on saatu 600-700 grammaa juustoa vuonna 1557. Samana vuonna Ruissalon kuninkaankartanossa Turussa lypsettiin 130 lammasta, joista saatiin keskimäärin reilu kilo juustoa yhtä eläintä kohti. Lisäksi tietoja juustontuotannosta on säilynyt ainakin Helsingin, Kaarinan Kuusiston ja Perniön Näsin kuninkaankartanoista. (Bläuer 2015.) | ||
| - | Taivassalon saaristossa on tehty 1700-luvulla lampaanjuustoa historiatiedoissa olevan maininnan mukaan (Bläuer 2015). Lampaiden lypsämisestä Suomessa kansanomaisesti ei ole historiatiedoissa juurikaan mainintoja (Bläuer 2015), mutta lampaan lypsämisestä löytyy monia kuvia 1800-1900-luvun taitteesta erityisesti Lapista (kuva 4). Näissä kuvissa yleensä lapset lypsävät lampaita (kuva 5). Se, miksi lampaanmaitoa on käytetty niin vähän Suomessa, liittyy varmasti osin siihen, että yleisesti on ollut tapana laiduntaa lampaita saarissa, jolloin välimatka on tehnyt maidon hyödyntämisen vaikeaksi, mutta satunnaisesti ja paikallisesti lampaanmaitoa on näiden historiatietojen valossa voitu hyödyntää kansankin keskuudessa. (Bläuer 2015.) | + | Taivassalon saaristossa on tehty 1700-luvulla lampaanjuustoa historiatiedoissa olevan maininnan mukaan (Bläuer 2015). Lampaiden lypsämisestä Suomessa kansanomaisesti ei ole historiatiedoissa juurikaan mainintoja (Bläuer 2015), mutta lampaan lypsämisestä löytyy monia kuvia 1800-1900-luvun taitteesta erityisesti Lapista. Näissä kuvissa yleensä lapset lypsävät lampaita (kuva 2). Se, miksi lampaanmaitoa on käytetty niin vähän Suomessa, liittyy varmasti osin siihen, että yleisesti on ollut tapana laiduntaa lampaita saarissa, jolloin välimatka on tehnyt maidon hyödyntämisen vaikeaksi, mutta satunnaisesti ja paikallisesti lampaanmaitoa on näiden historiatietojen valossa voitu hyödyntää kansankin keskuudessa. (Bläuer 2015.) |
| {{:lammaswiki:poika_lypsaeae_lammasta_paulaharju.png?200|}} | {{:lammaswiki:poika_lypsaeae_lammasta_paulaharju.png?200|}} | ||
| - | KUVA . Poika lypsää lammasta ( Kuva: Samuli Paulaharju 1914)(kuva suurenee klikkaamalla) | + | KUVA 2. Poika lypsää lammasta ( Kuva: Samuli Paulaharju 1914) (kuva suurenee klikkaamalla) |
| Suomessa on nykyisin kokeiltu lypsyssä suomenlammasta ja ahvenanmaanlammasta sekä eri rotujen risteytyksiä. Pääasiassa maidontuotannossa kuitenkin käytetään Suomessa itäfriisiläistä maitolammasta. Suomessa on nykyisin kaksi maitolammastilaa. Tilojen maidosta valmistetaan jäätelöä ja jogurttia. Aiemmin suomalaisilla lampaanmaitotiloilla lähihistorian aikana on tuotettu levitettävää tuorejuustoa sekä kypsytettyä juustoa. | Suomessa on nykyisin kokeiltu lypsyssä suomenlammasta ja ahvenanmaanlammasta sekä eri rotujen risteytyksiä. Pääasiassa maidontuotannossa kuitenkin käytetään Suomessa itäfriisiläistä maitolammasta. Suomessa on nykyisin kaksi maitolammastilaa. Tilojen maidosta valmistetaan jäätelöä ja jogurttia. Aiemmin suomalaisilla lampaanmaitotiloilla lähihistorian aikana on tuotettu levitettävää tuorejuustoa sekä kypsytettyä juustoa. | ||
| Rivi 167: | Rivi 167: | ||
| - | Itäfriisiläinen maitolammas (kuva 2) on korkeatuottoisin maitolammasrotu. Maidontuotantokausi kestää sillä 210-230 päivää. Se tuottaa 300-600 litraa maitoa per tuotantokausi. Se on melko hedelmällinen rotu, sillä useimmiten se karitsoi 2-3 karitsaa kerrallaan. Tiineysaika kestää noin 145 päivää. Uuhi painaa 70-100 kiloa ja pässi 110-130 kiloa. Uuhet astutetaan tavallisesti syksyllä. Itäfriisiläinen voi olla edukseen myös risteytyksissä mm. texelin kanssa risteytetyistä on hyviä kokemuksia, sillä itäfriisiläisen kestävyys paranee. Itäfriisiläisen katsotaan olevan paremmin sopiva pienempiin katraisiin kuin hyvin suuriin. Se on myös luonteeltaan ystävällinen ja tottuu käsittelyyn helposti. (Setälä 2016.) | + | Itäfriisiläinen maitolammas on korkeatuottoisin maitolammasrotu. Maidontuotantokausi kestää sillä 210-230 päivää. Se tuottaa 300-600 litraa maitoa per tuotantokausi. Se on melko hedelmällinen rotu, sillä useimmiten se karitsoi 2-3 karitsaa kerrallaan. Tiineysaika kestää noin 145 päivää. Uuhi painaa 70-100 kiloa ja pässi 110-130 kiloa. Uuhet astutetaan tavallisesti syksyllä. Itäfriisiläinen voi olla edukseen myös risteytyksissä mm. texelin kanssa risteytetyistä on hyviä kokemuksia, sillä itäfriisiläisen kestävyys paranee. Itäfriisiläisen katsotaan olevan paremmin sopiva pienempiin katraisiin kuin hyvin suuriin. Se on myös luonteeltaan ystävällinen ja tottuu käsittelyyn helposti. (Setälä 2016.) |
| Combsin 1996 ja Crowen s.a. mukaan Ministry of Agriculture, Federal Republic of Germany (s.a.), Bottema ja Clason (1979), El Sevie sciene publisher B.V. s.a. sekä Mason (1969) ovat tutkimuksissaan saaneet selville, että 1800-luvulla tehdyissä materiaaleissa puhutaan lyhythäntäisistä friisiläisistä lampaista, minkä katsotaan viittaavan suomenlampaaseen ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevaan romanov-rotuun. Friisiläisen korkea hedelmällisyys voisi viitata näihin rotuihin. (Combs 1996 ja Crowe s.a.) | Combsin 1996 ja Crowen s.a. mukaan Ministry of Agriculture, Federal Republic of Germany (s.a.), Bottema ja Clason (1979), El Sevie sciene publisher B.V. s.a. sekä Mason (1969) ovat tutkimuksissaan saaneet selville, että 1800-luvulla tehdyissä materiaaleissa puhutaan lyhythäntäisistä friisiläisistä lampaista, minkä katsotaan viittaavan suomenlampaaseen ja Venäjältä Volgan seuduilta kotoisin olevaan romanov-rotuun. Friisiläisen korkea hedelmällisyys voisi viitata näihin rotuihin. (Combs 1996 ja Crowe s.a.) | ||
| Rivi 179: | Rivi 179: | ||
| 2.2 Risteytykset | 2.2 Risteytykset | ||
| - | Rotujen risteyttäminen lisää yksilön elinvoimaa eli heteroosia (Järveläinen 2014). Suomalaisilla tiloilla on risteytetty itäfriisiläistä maitolammasta suomenlampaan (kuva 3), finndorsetin, eli suomenlampaan ja dorsetin risteytyksen, texelin sekä dorperin kanssa. Suomessa on kokeiltu myös finndorsetia maidontuotantotarkoituksessa. Myös dorset-itäfriisi-risteytys voisi olla mahdollinen. | + | Rotujen risteyttäminen lisää yksilön elinvoimaa eli heteroosia (Järveläinen 2014). Suomalaisilla tiloilla on risteytetty itäfriisiläistä maitolammasta suomenlampaan, finndorsetin, eli suomenlampaan ja dorsetin risteytyksen, texelin sekä dorperin kanssa. Suomessa on kokeiltu myös finndorsetia maidontuotantotarkoituksessa. Myös dorset-itäfriisi-risteytys voisi olla mahdollinen. |
| Merinoristeytysuuhille tehdyssä kokeessa lypsettävät uuhet olivat border leichester, coopworth, suomenlammas tai itäfriisiläistaustaisten pässien jälkeläisiä. Uuhet astutettiin sarvettomien dorset-pässien kanssa. Uuhet olivat ensikoita ja niitä lypsettiin kolmesti tuotantokauden aikana: kutakuinkin kolmannen, neljännen ja 12. maidontuotantoviikon aikana kerran. Tässäkin kokeessa käytettiin oksitosiinimenetelmää, eli uuhille annettiin oksitosiinipiikki ennen lypsyä. Uuhet lypsettiin koneellisesti ja sen jälkeen käsin loppuun. Noin neljän tunnin jälkeen tämä tehtiin uudelleen, jolloin maitomäärä mitattiin ja muunnettiin vuorokauden maitomääräksi sekä määritettiin maidon koostumus. Maidosta mitattiin huipputuotos 21. maidontuotantopäivänä, kokonaismaitotuotos 21.-90. maitotuotospäivältä sekä maidontuotantokauden pituus. Maidontuotantokauden pituus määritettiin tässä siten että maidontuotantokausi loppuu, kun tuotos on enää 600g päivässä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.) | Merinoristeytysuuhille tehdyssä kokeessa lypsettävät uuhet olivat border leichester, coopworth, suomenlammas tai itäfriisiläistaustaisten pässien jälkeläisiä. Uuhet astutettiin sarvettomien dorset-pässien kanssa. Uuhet olivat ensikoita ja niitä lypsettiin kolmesti tuotantokauden aikana: kutakuinkin kolmannen, neljännen ja 12. maidontuotantoviikon aikana kerran. Tässäkin kokeessa käytettiin oksitosiinimenetelmää, eli uuhille annettiin oksitosiinipiikki ennen lypsyä. Uuhet lypsettiin koneellisesti ja sen jälkeen käsin loppuun. Noin neljän tunnin jälkeen tämä tehtiin uudelleen, jolloin maitomäärä mitattiin ja muunnettiin vuorokauden maitomääräksi sekä määritettiin maidon koostumus. Maidosta mitattiin huipputuotos 21. maidontuotantopäivänä, kokonaismaitotuotos 21.-90. maitotuotospäivältä sekä maidontuotantokauden pituus. Maidontuotantokauden pituus määritettiin tässä siten että maidontuotantokausi loppuu, kun tuotos on enää 600g päivässä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.) | ||
| - | Tässä kokeessa maidontuotanto laski 2,1 kilosta päivässä 21. maidontuotantopäivänä 0,7 kiloon päivässä 90. maidontuotantopäivänä. Itäfriisien maidon rasvapitoisuus oli merkittävästi alhaisempi sekä 21. maidontuotantopäivänä että 90. päivänä kuin kaikkien muiden risteytysuuhien, joiden isänä oli jokin muu rotu. Tutkimuksessa rotujen sisäinen vaihtelu pässeissä oli merkittävää ja 30 eri isän jälkeläisten keskimääräiset poikkeamat päivittäisessä maidontuotannossa vaihtelivat -292 +276 gramman päivässä välillä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.) Taulukossa 6 on kokeen tuloksia. | + | Tässä kokeessa maidontuotanto laski 2,1 kilosta päivässä 21. maidontuotantopäivänä 0,7 kiloon päivässä 90. maidontuotantopäivänä. Itäfriisien maidon rasvapitoisuus oli merkittävästi alhaisempi sekä 21. maidontuotantopäivänä että 90. päivänä kuin kaikkien muiden risteytysuuhien, joiden isänä oli jokin muu rotu. Tutkimuksessa rotujen sisäinen vaihtelu pässeissä oli merkittävää ja 30 eri isän jälkeläisten keskimääräiset poikkeamat päivittäisessä maidontuotannossa vaihtelivat -292 +276 gramman päivässä välillä. (Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006.) Taulukossa 3 on kokeen tuloksia. |
| - | TAULUKKO . Australialaisen merinoristeytysuuhien maidontuotantokokeesta saatuja tuloksia (mukaillen Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006). (taulukko suurenee klikkaamalla) | + | TAULUKKO 3. Australialaisen merinoristeytysuuhien maidontuotantokokeesta saatuja tuloksia (mukaillen Morgan, Fogarty, Nielsen ja Gilmour 2006). (taulukko suurenee klikkaamalla) |
| {{:lammaswiki:merinoristeytystaulukko.png?300|}} | {{:lammaswiki:merinoristeytystaulukko.png?300|}} | ||
| Rivi 198: | Rivi 198: | ||
| Rideau arcott on kanadalainen lihavillarotu, mutta se tuottaa myös paljon maitoa. Se on jalostettu useista roduista: siinä on suomenlammasta 40 prosenttia, itäfriisiläistä 14 prosenttia, suffolkia 20 prosenttia, shropshirea 9 prosenttia, sarvellista dorsetia 8 prosenttia ja loput 8 prosenttia corriedalea, romneletia, north country cheviotia ja border leicesteriä (Roysfarm s.a.). Outaouais on kanadalainen rotu, jonka kehityksessä on käytetty suomenlammasta (Thomas 2001, 10). | Rideau arcott on kanadalainen lihavillarotu, mutta se tuottaa myös paljon maitoa. Se on jalostettu useista roduista: siinä on suomenlammasta 40 prosenttia, itäfriisiläistä 14 prosenttia, suffolkia 20 prosenttia, shropshirea 9 prosenttia, sarvellista dorsetia 8 prosenttia ja loput 8 prosenttia corriedalea, romneletia, north country cheviotia ja border leicesteriä (Roysfarm s.a.). Outaouais on kanadalainen rotu, jonka kehityksessä on käytetty suomenlammasta (Thomas 2001, 10). | ||
| - | Taulukossa 7 vertaillaan eri rotujen maitotuotoksia. Kyseessä on harrastelijan sivustolta poimitut tiedot. Nämä ovatkin selvässä ristiriidassa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ainakin suomenlampaan maitotuotoksen ja maidontuotantokauden osalta. | + | Taulukossa 4 vertaillaan eri rotujen maitotuotoksia. Kyseessä on harrastelijan sivustolta poimitut tiedot. Nämä ovatkin selvässä ristiriidassa tutkimuksissa saatujen tulosten kanssa ainakin suomenlampaan maitotuotoksen ja maidontuotantokauden osalta. |
| - | TAULUKKO. Lammasrotujen vertailua harrastelijan mukaan. (taulukko suurenee klikkaamalla) | + | TAULUKKO 4. Lammasrotujen vertailua harrastelijan mukaan. (taulukko suurenee klikkaamalla) |
| {{:lammaswiki:rotujen_vertailua_irvine.png?200|}} | {{:lammaswiki:rotujen_vertailua_irvine.png?200|}} | ||
| - | Taulukossa 8 on Italiassa käytettyjen maitolammasrotujen maitojen pitoisuuksia. Korkein rasvapitoisuus on manchega-rodun, joka on peräisin espanjasta (Livestock Of The World s.a.), maidolla. Manchegan maidosta tehdään aidot manchego-juustot. Manchegan maitotuotos on noin 100 litraa. Livestock Of The World s.a.) Korkein proteiinipitoisuus taas on Karagouniki -rodulla. | + | Taulukossa 5 on Italiassa käytettyjen maitolammasrotujen maitojen pitoisuuksia. Korkein rasvapitoisuus on manchega-rodun, joka on peräisin espanjasta (Livestock Of The World s.a.), maidolla. Manchegan maidosta tehdään aidot manchego-juustot. Manchegan maitotuotos on noin 100 litraa. Livestock Of The World s.a.) Korkein proteiinipitoisuus taas on Karagouniki -rodulla. |
| - | TAULUKKO 3. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004)(taulukko suurenee klikkaamalla) | + | TAULUKKO 5. Joidenkin lammasrotujen tuottamien maitojen pitoisuuksia italialaisen tutkimuksen mukaan. (Pulina, Macciotta ja Nudda 2004)(taulukko suurenee klikkaamalla) |
