Villaketju kuntoon

1 Suomalainen villa

Suomalainen villa on puhdasta ja ekologista. Se ei saastuta ympäristöä niin kuin mikromuovia sisältävät fleece, Gore-Tex tai softshell tekevät. Näistä tekstiileistä irtoaa muun muassa pesun yhteydessä mikromuovia. Suomessa lainsäädäntö tukee villan ekologisuutta, sillä lainsäädäntö on tiukka eläinten kohtelussa sekä kemikaalien käytössä. Suomessa lampaiden villa on kemikaaleista puhdasta. Lammastilojen melko pienet koot mahdollistavat lampaiden yksilöllisen hoidon. Lampaita kasvatetaan lihan vuoksi ja villa on sivutuote, jolloin lampaasta saadaan monia hyötyjä.

Villa tuotteena on ympäristöystävällinen sillä siitä valmistettua vaatetta ei tarvitse pestä, vaan tuuletus riittää puhdistukseksi, mutta tuotteet voidaan myös pestä. Lisäksi luonnonmateriaali on aina vastuullinen valinta sen ekologisuuden vuoksi. Suomalainen lampaanvilla on luonnollinen ja monipuolinen raaka-aine ja siksi on tärkeää löytää keino, jolla villan arvostusta saataisiin nostettua. Se tekisi myös villan tuottamisesta kannattavampaa. Tämä opas pyrkii tuomaan esille keinoja, joilla villasta saataisiin laadukkaampaa ja että se vastaisi jatkojalostamoiden kriteereitä.

Alla olevassa taulukossa on esitetty Suomessa käytettävien rotujen villatyypit ja käyttömahdollisuudet. Kaikkien rotujen villoille on käyttöä, sillä jokainen villalaatu sopii johonkin käyttötarkoitukseen. Villaa voi käyttää esimerkiksi tyynyjen ja patjojen sisälle. Tähän sopii hyvin esimerkiksi texel. Jos villasta halutaan teettää lankaa, on siihen valittava samanlaatuista villaa, jotta saadaan tasalaatuista lankaa. Villa sopii myös eristeeksi tai sisustustekstiileihin, koska se on palamatonta. Lisäksi villaa voidaan käyttää satuloiden toppaukseen ja moniin erilaisiin vaatteisiin sekä ihohautumien ynnä muiden sellaisten hoitoon. Hienommista villoista tehdyistä langoista saa muun muassa alusvaatteita ja hieman karkeammista villapaitoja ja oikein karkeista langoista mattoja. Roskavillaa voidaan hyödyntää muun muassa puutarhoissa juurimattoina.

2 Pirtin kehräämö

Pirtin kehräämö on suurin suomalaisen villan jatkojalostaja. Heille tulee vuosittain noin 45 000 kiloa villaa, joista suurin osa on suomenlampaan sekä risteytysrotujen villaa. Villa on keskimäärin keskihienoa. Kehräämö korostaa villan lajittelun tärkeyttä jo kerintävaiheessa sekä siisteyttä kerintäpaikalla. Kuivikevalintoja sekä heinien ja rehujen jakamista on mietittävä tarkkaan.

Kriteereinä villalle on:

  • Mahdollisimman puhdasta
  • Roskattomuus
    • Pienet yksittäiset roskat eivät haittaa
  • Tarpeeksi pitkää
    • Minimissään 5 cm pitkää
  • Pehmeää
  • Mielellään kiharaa

Eniten kysyntää on suomenlampaan villalle ja tarvetta on puhtaalle, pitkäkuituiselle, kiharalle sekä pehmeälle villalle. Villatuotteista eniten kysyntää on langoille ja huovutusvilloille. Kehräämöllä autetaan arvioimaan, mitä villasta kannattaa kehrätä. Villaa tulee olla omaeräkehruussa vähintään 20 kiloa jokaista väriä tai laatua. Omaeräkehruulla tarkoitetaan sitä, että villoista kehruutetaan itselle tuotteita. Alla on esitelty hyvät ja kehräykseen kelpaavat villat.

KUVA 1. Harmaa hyvä villa (Pirtin kehräämö s.a.)

KUVA 2. Ruskea hyvä villa (Pirtin kehräämö s.a.)

KUVA 3. Valkoinen hyvä villa (Pirtin kehräämö s.a.)

Jos kehräämölle päätyy kehruukelvotonta villaa, he toimittavat sen energialaitokselle polttoon ja asiakas joutuu maksamaan tästä jätteenkäsittelymaksun 0,30 €/kg. Asiakas voi myös itse viedä villan pois kehräämöltä. Alla esitelty kelvottomia villoja.

KUVA 4. Huopunut kehruukelvoton villa

KUVA 5. Liian roskainen kehruukelvoton villa  

3 Pienkehrääjät

Facebookin kautta Villa- ja kehruumiitti -ryhmässä tehdyn pienen kyselyn avulla selvisi, että villassa arvostetaan eniten

  • roskattomuutta
    • pienet roskat eivät haittaa
  • lajittelua
    • rodut, värit ja karitsat erikseen
  • hyvää laatua
    • villassa ei ole huopumia, eikä se ole silppua.

Kaikki 20 vastannutta käyttävät suomalaista villaa muun muassa sen takia, että se koetaan ekologiseksi ja eettiseksi. Suurimmalla osalla on omia lampaita. Villoista tuotetaan lankaa omaan käyttöön sekä myyntiin.

Toiveiksi nousi saada keväällä yhtä hyvää villaa kuin syksyllä ja lisäksi toivottiin löytyvän korkealaatuista suomalaista luomu- tai lähivillasukkalankaa lähikaupasta. Ongelmaksi koetaan rahtikustannukset suurilla määrillä villoja. Sen takia suositaan lähituotantoa.  

4 Villan laatuun vaikuttavat tekijät

Villan laatuun vaikuttavat:

  • Tapulien eli kuitukimppujen pituus
    • Kerittävän villan tulee olla minimissään viisi senttiä pitkää
    • Yli 10 senttiä pitkää villaa ei karstat Suomessa
  • Tapulinmuodostus
  • Hienous eli kiharakaarien lukumäärä
  • Kuidun läpimitta
  • Kiilto
  • Villan tasaisuus
  • Villan tiheys
  • Eläimen villatuotos
  • Perimä
    • Heritabiliteetti kertoo perintötekijöiden aiheuttamista eroista eläinten tuloksista havaituista eroista
    • Korkea periytyvyysaste → ympäristö vaikuttaa vähän eläinten välisiin eroihin
    • Alla olevassa taulukossa on esitetty lampaiden ominaisuuksien periytyvyyttä

Jalostuksella voidaan vaikuttaa villan laatuun, koska villaominaisuudet periytyvät hyvin. Laatuun vaikuttavat myös ruokinta, koska puutteet tulevat ensimmäisenä ilmi villassa. Lisäksi kuivituksella sekä lampolan rakenteilla ja olosuhteilla pystytään vaikuttamaan laatuun.

Ruokinta:

  • Karkearehut
    • Säilörehun tavoiteltava D-arvo on 680-720 g/kg ka eli 68-70 prosenttia kilosta kuiva-ainetta
    • Säilörehu voi värjätä villaa
    • Timotein kypsä tähkä sotkee villan, koska se hajoaa karstauksessa sotkien sen kokonaan
  • Väkirehut
    • Energia- ja valkuaistäydennykseksi tuotantovaiheen tarpeiden mukaisesti
    • Vaihtoehtoina ovat:
      • Viljat, yleisimmin kaura ja ohra
      • Palkokasvit tai rypsi
      • Teollisesti valmistetut täysrehut, puolitiivisteet tai tiivisteet
  • Kivennäiset ja vitamiinit
    • Kalsium-fosfori -suhde tärkeä
    • Kupari
      • Alkuperäisroduilla puute voi näkyä kiillottomuutena
      • Liharoduille ei liikaa, sillä liika kupari aiheuttaa kuparimyrkytyksen
    • Puute aiheuttaa villan kasvun häiriintymistä ja kiillon katoamista
  • Energian saanti turvattava karitsoilla
  • Tiineen uuhen ruokinta tärkeä, jotta karitsat saavat kunnollisen villapeitteen
    • Sikiön karvapussit muodostuvat kahden kuukauden jälkeen
  • Riittävä ja puhdas juomavesi

Kuivitus ja kuivitusmenetelmät:

  • Säilörehua syötettäessä voi kuivituksen tarve olla suurempi kuin kuivaa heinää syötettäessä
  • Olki on yleisin kuivike
    • Ei sotke tai värjää
    • Pienemmissä tiloissa voidaan levittää pienpaaleista käsin
    • Suurissa tiloissa voidaan levittää pyöröpaalista
    • Paalisilppuri kätevä
      • 10 – 15 sentin mittainen silppu ei jää villaan helposti kiinni
      • Silppua ei saa puhaltaa lampaiden päälle
  • Turve tai puru oljen alla
    • Pelkästään käytettynä sotkee ja värjää
  • Myös ritilä- tai rakolattiapohja ovat mahdollisia
    • Varmistettava etteivät sorkat jää kiinni lattian rakenteisiin
    • Ei sovellu karitsoille
  • Ilmankosteus nousee, jos kuivitus ei ole riittävä

Laidun ja tarhat:

  • Metsälaitumella puiden roskat voivat tarttua villaan
  • Luonnonlaitumilla voi olla takiaisia, mitkä tarttuvat villaan
  • Hiekkaiset pohjat
    • Kerintä vaikeutuu, jos hiekkaa villassa
  • Pohjien tulisi olla kuivia

Lampolan olosuhteet:

  • Riittävä ilmanvaihto ja sopiva lämpötila
    • Kosteassa ja lämpimässä villa huovuttuu ja likaantuu
  • Riittävä valaistus
  • Ruokintapöydän tulee olla sellainen, etteivät lampaat pysty kiskomaan sieltä heinää niskaansa
    • Siinä ei saa olla lammasta hankaavia osia
    • Riittävästi tilaa kaikille lampaille
  • Ruokinta mattoruokkijalla voi sotkea villan

Loimittamisella voidaan ehkäistä villan likaantumista etenkin suurissa lampoloissa, joissa ei ole aikaa harjata joka lampaasta mahdollisia irtoroskia pois. Erityisesti hyvävillaiset lampaat kannattaa suojata.

5 Villan lajittelu

Villa lajitellaan laadun, värin ja rodun mukaan. Lisäksi karitsoiden villat voidaan keritä erikseen. Lajittelu on helpointa suorittaa niin, että villat lajitellaan jo ennen kerintää. Lampaat jaetaan ryhmiin villan mukaan ja jokainen ryhmä keritään erikseen. Kerintäpaikalle riittää tällöin tarkempi siivous ryhmien välissä, eivätkä villat pääse sekoittumaan. Pienessä katraassa villa voidaan lajitella tarkemmin villan laadun perusteella ja se voidaan tehdä myös kerinnän jälkeen.

Ykköslaatuinen villa on suomenlampaan tyyppistä villaa ja se on roskatonta, eikä siinä ole värjäymiä. Se on kiharaa, mutta ei huopunutta. Kakkosluokan villaan kuuluu liharotujen karkeampi villa. Siihen kuuluu samat kriteerit kuin ykkösluokan villaan, mutta se on karkeampaa sekä suorempaa. Roskavilla on jatkojalostukseen kelpaamatonta. Siihen lajitellaan roskainen sekä likainen villa, villasilppu, huopunut villa, kosteusvaurioista kärsinyt villa sekä koinsyömä tai kuollut villa.

6 Kerintään valmistautuminen

Hyvinvointikorvaukseen vaaditaan kerintä kahdesti vuodessa, mutta valtioneuvoston asetuksen lampaiden suojelemisesta 2010, 15§ mukaan lampaat on kerittävä vähintään kerran vuodessa. Kun keritään kahdesti vuodessa, kannattaa kerinnät ajoittaa kevääseen ennen karitsointia ja syksyyn ennen sisälle ottoa. Kokonaisvillatulos voi kasvaa jopa 10 prosenttia, kun keritään kahdesti vuodessa. Liharotuiset lampaat voidaan keritä kerran vuodessa, mutta suomenlammas sekä kainuunharmas tulevat keritä vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Keväällä:

  • 4–6 viikkoa ennen laskettua karitsointia
    • Istuntakerinnässä vähintään 6 viikkoa ennen
  • Villa mahdollisimman puhdasta
  • Helpottaa karitsoiden imemistä
  • Keritty uuhi syö paremmin
    • Karitsojen syntymäpainot nousevat
    • Maidontuotantokyky nousee
  • Kovilla pakkasilla kerintää tulee välttää
    • Vaarana woolslip eli stressi, jolloin kortisolitaso nousee ja lammas alkaa tiputtamaan villaansa

Syksyllä:

  • Syys-lokakuussa
    • Näin astutusta ja sisäruokintakautta miettien kerintä on sopivassa kohdassa
  • Uuhien syysvilla on laadukkaampaa
    • Saa kasvaa pidempään
    • Tästä villasta pitäisi maksaa enemmän
  • Lämpimässä lampolassa kerinnällä ei ole kiire
  • Kylmässä lampolassa kerintä hyvä suorittaa hyvissä ajoin ennen ilmojen viilenemistä

Kerran vuodessa:

  • Villa pidempää
  • Vanuttumisriski kasvaa
  • Laatu laskee
  • Osalla liharoduilla riittää kerintä kerran vuodessa
    • Niiden villa ei vanutu
    • Esimerkiksi oxford down

Karitsoiden kerintä:

  • Kerintä kiihdyttää karitsoiden kasvua selkeästi
  • Ennen teurastusta
    • Näin pitkä villa ei tahraa lihaa
    • Nylkeminen sujuu helpommin
  • Villa pehmeää ja hienoa
  • Vuotien muokkausta varten karitsoiden kerintä voidaan ajoittaa noin kaksi kuukautta ennen teurastusta

Lampaita on hyvä paastottaa ennen kerintää, koska täysi pötsi painaa keuhkoja istuma-asennossa ja näin ollen lampaan on hankala hengittää. Sopiva paastotusaika on yön yli. Tiineitä eläimiä voidaan paastottaa hieman pidempään.

6.1 Keritsinkone

Hyvään kerintään kuuluu keritsinkoneen huolto, terien kunnon seuraaminen, villan huolellinen leikkaaminen sekä villan lajittelu. Villa tulee keritä kerralla siististi poikki, jotta sen jatkojalostus on helpompaa. Leikkaustuloksesta saa siistin, kun nahan kiristää kunnolla. Kerintä tapahtuu nahkaa myöten ja pitkillä vedoilla. Keritsinkoneiden ja terien valintaan vaikuttavat keritsijän taidot sekä villan laatu.

  • Akkukäyttöiset keritsinkoneet, sopivat erinomaisesti, jos verkkovirtaa ei ole saatavilla.
    • Ne ovat näppäriä johdottomuutensa ansiosta.
  • Keritsin, joka sisältää moottorin ja kytketään verkkovirtaan, soveltuu sekä ammattikäyttöön, että pienimuotoisempaan käyttöön, sillä se on tehokas.
  • Nämä kaksi konetta ovat hieman raskaita käyttää.
  • Vaijeri keritsin on ammattilaiset suosima sen tehokkuuden vuoksi.
    • Siihen kuuluu erillinen moottori, joka käyttää verkkovirtaa sekä joustava vaijeri, johon leikkuupää kiinnitetään.
    • Leikkuupää on kevyempi, koska moottori on erillinen.
    • Joihinkin vaijerikoneisiin on saatavilla joustava vaijeri tai kiinteä vaijeri.
  • Käsikeritsimet toimivat ilman sähköä, pelkällä lihasvoimalla.
    • Toimivat kuin sakset ja niillä keritseminen on työlästä sekä hidasta.

Keritsinkoneiden terien huoltoon kuuluu:

  • Teroittaminen
    • Tarvittaessa osaavalla teroittajalla
  • Kerinnän aikana öljyäminen ohjeen mukaan
  • Teriä tulee varata mukaan tarpeeksi
  • Terien puhdistaminen
    • Puutikulla
    • Karkealla harjalla, esimerkiksi juuresharjalla
    • Kun terät ovat lämpimät

6.2 Kerintäpaikka

Kerintäpaikkaa valittaessa tulee huomioida seuraavat asiat:

  • Lampaat saatava sinne helposti
  • Valaistus on hyvä
  • Ei saa olla vetoisa paikka
  • Alustaksi käy puu- tai betonilattia
    • Myös esimerkiksi karkea kovalevy käy
      • Vähentää liukastumisvaaraa
      • Kerintäkone ei tippuessaan rikkoudu niin helposti
  • Kuivikealusta ei käy
  • Siivoamisen tulee olla helppoa
  • Koko minimissään 2*2 metriä

Kerintäpaikan siisteydestä tulee huolehtia tarkoin, sillä kerityt villat eivät saa sekoittua. Kerintäpaikka siivotaan ennen kerinnän aloittamista ja jokaisen kerityn lampaan jälkeen.

KUVIO 1. Esimerkki kerintäpaikasta (Sikanen 2019-01-10.) Keltaisella pohjalla on kokooma-aitaus, ruskea alue on keritsemispaikka, ja vihreällä pohjalla on villojen lajittelupaikka.

Lampaiden liikkuminen on kuvattu nuolilla. Vasemmalla ovat keritsemättömät lampaat. Näitä lampaita ajetaan pienempään kokomaa -aitaukseen, jossa pidetään koko ajan paljon lampaita. Kun lampaat ovat tiiviisti, on siitä helpompi ottaa kerittäväksi yksi lammas, koska tällöin lammasta ei tarvitse jahdata ja lampaat käyttäytyvät rauhallisemmin. Kokooma-aitauksessa tulisi mielellään olla estetty lampaiden näkeminen kerintäpaikkaan. Ei irtopehkua kokooma-aitauksessa. Itsestään sulkeutuvat portit helpottavat työtä.

Kerinnän jälkeen lampaat lasketaan toiseen aitaukseen, missä on vain kerittyjä lampaita. Työtä nopeuttaakseen ja helpottaakseen portti aitaukseen voi olla yksisuuntainen eli sellainen, mistä lammas pääsee vain karsinaan päin.

Villojen liikkuminen on kuvattu katkoviivalla olevilla nuolilla. Villa lajitellaan kerintäpaikan lähellä. Villat tulee pakata paperisiin säkkeihin tai pahvilaatikoihin. Erikseen lajitellaan ykköslaatuinen villa, toiseen kohtaan kakkoslaatuinen villa ja omaan kohtaan vielä roskavilla. Eri värit lajitellaan erikseen. Aloitetaan valkoisesta villasta, sillä värit eivät saa sekoittua. Lisäksi lajittelukriteereitä voi olla useampiakin. Lisää villan lajittelusta kohdassa 3 villan lajittelu.

7 Kerintä

Lampaat keritään kuivina ja villasta harjataan tai nypitään pois mahdolliset irtoroskat. Irtoroskat ovat vaikeampi poistaa villasta kerinnän jälkeen ja kostean villan säilytyksessä on homehtumisvaara. Kuitenkaan pienet roskat eivät haittaa.

Kerinnässä syntyneet haavat puhdistetaan heti. Kerinnän yhteydessä voi hoitaa sorkkien leikkuun ja esimerkiksi myös loistorjunnat. On tärkeää, että sorkan palat eivät päädy villan sekaan.

7.1 Kerintätyylit

Tavallisin ja nopein kerintätyyli on istuma-asento, jolloin kerintä tapahtuu näin:

  1. Seiso lampaan vasemmalla puolella
  2. Tartu lammasta vasemmalla kädellä kaulasta
  3. Oikealla kädellä käännä nivusista lammas istumaan
  4. Kerintä aloitetaan rinnasta, josta siirrytään vatsanalusen ja leuanalusen jälkeen kylkiin

KUVA 6. Istuntakerintä, jossa apuna teline, ettei keritsijän selkä rasitu (Hildebrandt 2010-07-06 a.)

KUVA 7. Lammas kylkiasennossa istuntakerinnässä (Hildebrandt 2010-07-06 b.)

Lammas voidaan myös keritä pukilla, jolloin kerintä tapahtuu näin:

  1. Ennen pukille nostamista voi keritä kaulan ja niskan
  2. Nosta lammas pukille
  3. Jos halutaan yksi kokonainen vuota
    1. Leikkaa vuorotellen molemmilta puolilta kylkiä
    2. Rullaa villaa pois edestä
  4. Jos villat halutaan kahtena osana
    1. Leikkaa vuota selkärankaa pitkin kahtia
    2. Etene vaakavedoin alaspäin

7.2 Ammattilaisen keritessä

Urakoitsijalle kannattaa varata tilan omat kerintätossut ja puhtaat vaatteet, jotta ehkäistään eläintautien ja ulkoloisien tarttuminen. Ulkomailta tulevan keritsijän olisi lisäksi hyvä saunoa ennen lampolaan menoa. Hän ei myöskään ole saanut käydä muun maan eläinsuojassa 48 tuntiin.

Jos on sovittu, että urakoitsija hoitaa vain kerinnän, tulee silloin lampurin itse hoitaa alkuvalmistelut. Lisäksi paikalle tarvitaan apukäsiä ojentamaan lampaita keritsijälle, siivoamaan kerintäpaikkaa ja lajittelemaan villaa. Kerintäpaikan valinnassa kannattaa miettiä, millä koneella ja tyylillä urakoitsija keritsee. Jos käytössä on vaijerikone, tarvitaan silloin kerintäpaikan yläpuolelle koukku, johon moottori voidaan kiinnittää. Samoin pistorasia on tärkeä löytyä läheltä.

Urakoitsijalla voi olla omia vaatimuksia, joten kannattaa kysyä häneltä, mitä tulee huomioida kerintäpaikan varustelussa.

8 Kerinnän jälkeen

Jokaisen lampaan villat punnitaan ja lajitellaan ykkös- ja kakkosluokan villoihin sekä roskavilloihin. Roskavillat voidaan esimerkiksi kompostoida tai käyttää kasvualustana puutarhassa. Lampaat on myös voitu lajitella villan mukaan ennen kerintää. Silloin villoja ei ole lajiteltu kovin tarkasti. Tarkemmin villat voidaan lajitella pienissä katraissa ja näistä villoista voidaan teettää erikoistuotteita. Jokaiseen villapakkaukseen merkitään, minkälaista villaa ne sisältävät. Villat tulisi lähettää jatkojalostamoon mahdollisimman pian kerinnän jälkeen. Lammasta, joka on vastakeritty, ei saa pitää ulkona, jos se voi altistua siellä epäsuotuisille olosuhteille.

Villojen säilyttäminen:

  • Kuivassa paikassa
  • Paperisissa säkeissä tai pahvilaatikoissa
  • Suursäkki, mistä poistettu sisäsäkki
  • Auringonvalolta suojattuna
  • Pakkanen ei haittaa
  • Villafleecet voidaan säilyttää yksittäin pakattuna esimerkiksi voima- tai sanomalehteen käärittynä

Suuret villaerät voidaan paalata, jolloin saadaan enemmän villaa pienempään tilaan ja kuljettaminen helpottuu. Muutamia yhteiskäytössä olevia villapaalaimia löytyy. Alla villapaalain (kuva 3) Pirtin kehräämöllä. Paalain on vasemmassa reunassa ja oikealla paalatut villapaalit.

KUVA 8. Villapaalain (Sikanen 2019-01-29.)

9 Linkkejä ohjeisiin

Videoita:

Hakusanoja ja linkkejä, joilla löytää lisää tietoa:

Lähteet

AHLSKOG, Kaie 2018-12-11. Villan ominaisuudet – villan ominaisuuksien arvostelu ja arvosteluperusteet. Etelä-Suomi: ProAgria.

AHOLAIDEN LAMMASTILA s.a. Gotlanninlampaat. [Viitattu: 2019-01-22.] Saatavissa: https://aholaidantila.fi/lammastilamme/gotlanninlampaamme/

ALANCO, Milla 2014. Kuivitus vaikuttaa yllättävän moneen asiaan. [Viitattu: 2019-02-26.] Saatavissa: http://lammasyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/LammasVuohi__1_2014s.pdf

ALLAS, Karen 2013. Villakäsityöt Itämeren saarilla. [Viitattu: 2019-01-23.] Saatavissa: https://docplayer.fi/1170970-Villakasityot-itameren-saarilla.html

COUNTRYSIDE NETWORK 2018-03-19. A hand spinner’s primer using suffolk sheep wool. [Viitattu: 2019-01-24.] Saatavissa: https://countrysidenetwork.com/daily/lifestyle/fiber-crafts/hand-spinning-suffolk-sheep-wool/

FÖRENINGEN ÅLANDSFÅRET R.F. 2017. Ahvenanmaanlampaat – osa Ahvenanmaan kulttuuriperintöä. [Viitattu: 2019-01-23.] Saatavissa: http://www.alandsfaret.ax/kuvaus.html

ELÄINTEN TERVEYS ETT RY s.a. Hyvä tapa toimia lammasketjussa. [Viitattu 2019-01-10.] Saatavissa: https://www.ett.fi/sites/default/files/user_files/terveydenhuolto/Lammas-th/Hyv%C3%A4%20tapa%20toimia%20lammasketjussa.pdf

HASSINEN, Kirsti ja TOBIASSON, Jukka 2016. Omat lampaat. Helsinki: Tammi.

HILDEBRANDT, Bernd 2010-07-06 a. Istuntakerintä, jossa apuna teline, ettei keritsijän selkä rasitu [digikuva]. Pixabay [verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/lampaiden-keritseminen-lammas-villa-1105897/

HILDEBRANDT, Bernd 2010-07-06 b. Lammas kylkiasennossa istuntakerinnässä [digikuva]. Pixabay [verkkojulkaisu]. Saatavissa: https://pixabay.com/fi/photos/lampaiden-keritseminen-lammas-villa-1105897/

HINKULA, Emma 2018-01-16. Vaatekaapistasi voi löytyä yllättävä ympäristön saastuttaja – tekniset kerrastot ja fleece pahimpia mikromuovin lähteitä. Yle. [Viitattu: 2019-01-15.] Saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-10015949

LAMMASYDISTYS s.a. Villan kerintä ja lajittelu. [Viitattu: 2019-01-07.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/Hyva_Lammas_esitevilla_netti.pdf

LAMMASWIKI s.a. a. Lampaan kiinniotto ja kaataminen hoitotoimenpiteitä varten. [Viitattu 2019-01-10.] Saatavissa: http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:lampaan_kaataminen

LAMMASWIKI s.a. b. Lampaan keritseminen. [Viitattu: 2018-12-07.] Saatavissa: http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:alkeita_aloittelevalle_lampurille#lampaan_keritseminen

LAMMASWIKI s.a. c. Lampaanhoidon alkeita. [Viitattu 2019-01-25-] Saatavissa: http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:alkeita_aloittelevalle_lampurille

LAMMASWIKI s.a. d. Lampaan yleisimmät sairaudet ja tartuntataudit. [Viitattu: 2019-03-11.] Saatavissa: http://www.lammaswiki.fi/doku.php?id=lammaswiki:alkeita_aloittelevalle_lampurille#lampaan_yleisimmaet_sairaudet_ja_tartuntataudit

PIRTIN KEHRÄÄMÖ s.a. Harmaa hyvä villa [valokuva.] Sijainti: Mikkeli: Pirtin kehräämö.

PIRTIN KEHRÄÄMÖ s.a. Ruskea hyvä villa [valokuva.] Sijainti: Mikkeli: Pirtin kehräämö.

PIRTIN KEHRÄÄMÖ s.a. Valkoinen hyvä villa [valokuva.] Sijainti: Mikkeli: Pirtin kehräämö.

PIRTIN KEHRÄÄMÖ s.a. Huopunut kehruukelvoton villa [valokuva.] Sijainti: Mikkeli: Pirtin kehräämö.

PIRTIN KEHRÄÄMÖ s.a. Liian roskainen kehruukelvoton villa [valokuva.] Sijainti: Mikkeli: Pirtin kehräämö.

PUNTILA, Marja-Leena 2010-03-17. Villan anatomia, ominaisuudet, laatuun vaikuttavat tekijät ja arvostelu. [Viitattu 2018-12-07.] Saatavissa: http://lammasyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/villamoniste.pdf

PUNOMO 2016-05. Eläinkuidut: Villa. [Viitattu: 2019-01-22.] Saatavissa: https://punomo.fi/kuluttaja-ja-materiaalitieto-2/materiaalitieto/tekstiilikuidut/luonnonkuidut/lampaanvilla/

RAJA-KARJALAN OXFORD DOWN 2015. Oxford Down lammasrotu. [Viitattu: 2019-01-22.] Saatavissa: http://www.sirolantila.com/fi/jalostuslampola/oxford-down-lammasrotu/

RYGJA-LAMPAAT s.a. a. Historiaa. [Viitattu: 2019-01-22.] Saatavissa: http://www.rygja.fi/historiaa/

RYGJA-LAMPAAT s.a. b. Villa ja taljat. [Viitattu: 2019-01-22.] Saatavissa: http://www.rygja.fi/edut/villajatalja/

SAARI, Risto 2019. Valmisteluohjeita kerinnälle. [Viitattu: 2019-01-09.] Saatavissa: http://www.rstoimi.fi/valmisteluohjeita-kerinnalle/

SIKANEN, Irene 2019-01-29. Villapaalain [digikuva.] Sijainti: Kotitietokone.

SIKANEN, Irene 2019-01-10. Esimerkki kerintäpaikasta [kuvio.] Sijainti: Kotitietokone.

SUOMEN LAMMASYHDITYS RY s.a. a. Suomenlammas (Finnsheep). [Viitattu: 2019-01-23.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/suomenlammas/

SUOMEN LAMMASYHDISTYS RY s.a. b. Kainuunharmas. [Viitattu: 2019-01-23.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/kainuunharmas/

SUOMEN LAMMASYHDISTYS RY s.a. c. Texel. [Viitattu: 2019-01-23.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/texel/

SUOMEN LAMMASYHDISTYS RY s.a. d. Dorset. [Viitattu: 2019-01-23.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/dorset/

SUOMEN LAMMASYHDISTYS RY s.a. e. Rygja. [Viitattu: 2019-01-24.] Saatavissa: https://lammasyhdistys.fi/jalostus/rodut/rygja/

SUURSAVON LAMPURIT RY s.a. Lammasrodut [Viitattu: 2019-01-22.] Saatavissa: http://www.suursavonlampurit.fi/wp/lammasrodut/

VIHREÄT VAATTEET 2009-12-20. Ekologinen villa. [Viitattu: 2019-02-25.] Saatavissa: https://www.vihreatvaatteet.com/ekologinen-villa/

VIRTUAALIKYLÄ s.a. a. Kerintäasennot. [Viitattu: 2019-01-03.] Saatavissa: http://www.virtuaali.info/module/index.php?oa_id=4&pid=14&sivu_id=42

VIRTUAALIKYLÄ s.a. b. Kerintä. [Viitattu: 2019-01-03-] Saatavissa: http://www.virtuaali.info/module/index.php?oa_id=4&pid=14

VIRTUAALIKYLÄ s.a. c. Lampaiden rehut. [Viitattu: 2019-01-07.] Saatavissa: http://www.virtuaali.info/module/index.php?oa_id=4&pid=13&sivu_id=45

VIRTUAALIKYLÄ s.a. d. Kuivitus ja tuotanto-olosuhteiden seuranta. [Viitattu: 2019-01-07.] Saatavissa: http://www.virtuaali.info/module/index.php?oa_id=4&pid=12&sivu_id=39


Hyödyllisiä linkkejä
Päivittäjän opas
Lataa itsellesi päivittäjän ohjekirja oheisesta linkistä. Klikkaa linkin päällä hiiren oikeaa ja valitse 'Tallenna nimellä'.